Sivut

perjantai 11. joulukuuta 2009

TAMPERE-FINLAND

Tampere

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tampere
Tammerfors
Tampere.vaakuna.svg Tampere.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.tampere.fi
Sijainti 61°29′53″N, 23°45′39″E
Lääni Länsi-Suomen lääni
Maakunta Pirkanmaan maakunta
Seutukunta Tampereen seutukunta
Perustettu 1779
Kuntaliitokset Tampereen alueliitokset
Messukylä (1947)
Aitolahti (1966)
Teisko (1972)
Kokonaispinta-ala 689,53 km²
178:nneksi suurin 2009 [1]
– maa 524,97 km²
– sisävesi 164,56 km²
Väkiluku 211 350
kolmanneksi suurin 30.9.2009 [2]
väestötiheys 402,6 as/km² (30.9.2009)
Demografiatiedot 2008 [3]
– 0–14-v. 13,8 %
– 15–64-v. 70,6 %
– yli 64-v. 15,7 %
Äidinkieli 2008 [4]
suomenkielisiä 94,9 %
ruotsinkielisiä 0,5 %
– muut 4,5 %
Kunnallisvero 18 %
384:nneksi suurin 2009 [5]
Kaupunginjohtaja pormestari Timo P. Nieminen
Tammerkosken kansallismaisemaa

Tampere (ruots. Tammerfors), on kaupunki Pirkanmaalla, Länsi-Suomen läänissä. Tampereen kaupunki on Pirkanmaan maakunnan keskus, ja se on Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki. Koko Tampereen kunnan alueella oli 2009-09-30 30. syyskuuta 2009 211 350 henkilöä,[2] ja koko Pirkanmaalla noin 480 000 asukasta. Tampereen pinta-ala on maanmittauslaitoksen 2009-01-01 1. tammikuuta 2009 tehtyjen mittausten mukaan 689,53 km², josta 524,97 km² on maata ja loput 164,56 km² sisävesialueita.[1] Tampereen kaupunkiseudunKangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Tampere, VesilahtiYlöjärvi. Seudulla on yhteensä 341 000 asukasta ja se on pääkaupunkiseudun jälkeen Suomen toiseksi suurin väestökeskittymä. Tampereen naapurikuntia ovat myös Orivesi ja Ruoves.i (ns. Suur-Tampere) muodostavat ja

Tampereen pääkieli on suomi. Tampereella on myös vireä ruotsinkielinen vähemmistö, jonka historiasta ja nykyajasta kertovat mm. Svenska Samskolan i Tammerfors, Svenska Barndaghemmet, Porvoon hiippakuntaan kuuluva Tampereen ruotsinkielinen seurakunta (Tammerfors svenska församling), Tammerfors Aktuellt -lehti ja perinteikäs urheiluseura TBK. Tampereen väestöön kuuluu myös monia muita eri kieliryhmien edustajia, joiden osuus väestöstä on vuosi vuodelta yhä kasvanut.

Tampereen kaupunki sijaitsee järvi- ja harjualueella kahden suuren järven välisellä kannaksella. Kannaksen pohjoispuolella on Näsijärvi ja eteläpuolella Pyhäjärvi. Näsijärven vedet kulkeutuvat Tampereen keskustan halki virtaavaa Tammerkoskea pitkin Pyhäjärveen. Tammerkosken putouskorkeus on 18 metriä. Sen rannoilla näkyvät punatiiliset tehdasrakennukset kertovat Tampereen teollisuushistoriasta. Tampere onkin historiallisesti Suomen ensimmäinen ja suurin teollisuuskaupunki. Tammerkosken koskimaisema on nimetty yhdeksi Suomen kansallismaisemista.

Kuntaliitto teetti 2000-luvun alussa Suomen kaupungit kattavan ilmapiiritutkimuksen, jossa Tampereella todettiin ilmenevän kokoonsa nähden vähän sosiaalista pahoinvointia.[6]

Taloustutkimuksen suorittamissa tutkimuksissa Tampere on 2000-luvulla toistuvasti sijoittunut ensimmäiseksi ihmisten muuttohalukkuutta kysyttäessä.[7] Myös Taloustutkimuksen teettämässä kuntien imagotutkimuksessa 2008 Tampere sai ykkössijan [8].

Sisällysluettelo

[piilota]

[muokkaa] Historia

Pääartikkeli: Tampereen historia

Kustaa III perusti Tampereen 1. lokakuuta 1779 Hämeeseen, Tammerkosken länsirannalle, Tammerkosken kartanon maille. Uudesta kaupungista pyrittiin tekemään elinkeinovapauden laboratorio määräämällä, että kaupungissa saisi harjoittaa vapaasti ammatteja.

[muokkaa] Politiikka

Kaupunginvaltuusto 2009
Puolue Paikat
(2004)
Paikat
(2008)
Kokoomus 19 18
SDP 18 15
Vihreät 8 11
Vasemmistoliitto 8 8
Perussuomalaiset 0 4
Keskusta 3 4
Kristillisdemokraatit 3 3
Sitoutumattomat 6 2
SKP 1 1
RKP 1 1

Vuoden 2007 alusta Tampere siirtyi uuden kuntalain sallimaan malliin, jossa kaupunkia johtavat pormestari ja neljä apulaispormestaria. Pormestari ei ole virkasuhteessa kuntaan vaan hän on luottamushenkilö. Pormestari toimii kunnanhallituksen puheenjohtajana ja johtaa kunnan toimintaa. Ensimmäisen kaksivuotiskauden ajan pormestarina toimii Kokoomusta edustava Timo P. Nieminen. Valtuusto voi erottaa pormestarin kesken kauden, jos hän ei nauti valtuuston luottamusta.

Tampereen kaupunginvaltuustossa on 67 jäsentä. Sen puheenjohtajana toimi Pekka Paavola (tamp.sit) vuoteen 2008 asti. Paavola nousi valtuuston johtoon ryhmä 20:n (vihreät, keskusta, kristilliset, sitoutumattomat) ehdokkaana kokoomuksen tuella.[9] Vuoden 2009 alusta valtuuston puheenjohtajana on toiminut Irene Roivainen (vihr).

Tampereella myös lapset pääsevät mukaan päätöksentekoon. Tampereella Annalan koulussa aloitettiin ensimmäisenälähde? Suomessa luotto-oppilastoiminta. Sittemmin nimi on vaihtunut oppilaskunnan hallitukseksi. Tampereella jokaisessa peruskoulussa on nykyään oppilaskunnan hallitus. Myös Suomen ensimmäinen Lasten parlamentti perustettiin Tampereelle vuonna 2005

[muokkaa] Kaupunginjohtajat

Kaupunginjohtaja Toimikausi
Kaarle Nordlund 19291943
Sulo Typpö 19431957
Erkki Lindfors 19571969
Pekka Paavola 19691985
Jarmo Rantanen 19852007
Timo P. Nieminen 2007

[muokkaa] Koulutus

Tampereen teknillisen yliopiston Tietotalo


Tampereella on

[muokkaa] Maantiede

Tampereen Vanha kirkko

Tampereen Keskustorin Vanhan kirkon tapulin koordinaatit ovat 61° 29" 54' pohjoista leveyttä ja 23° 45" 42' itäistä pituutta. Pohjoisimmat koordinaatit ovat 61° 50" 12' pohjoista leveyttä ja 23° 51" 20' itäistä pituutta, eteläisimmät 61° 25" 39' ja 23° 53" 25', itäisimmät 61° 37" 38' ja 24° 07" 07', läntisimmät 61° 32" 00' ja 23° 32" 32'. Tampereen kokonaispinta-ala on 687,9 km², josta maata on 523,4 km² ja vettä 164,5 km². Tampereen pinta-alasta 19,3 % (100,4 km²) on asemakaavoitettu. Järviä ja lampia on lähes 200. Niistä yli 10 hehtaarin järviä on 50.

Tampereen liikenteellinen keskipiste sijaitsee Kalevassa, Itsenäisyydenkadun, Teiskontien ja Kalevan puistotien risteyksessä. Maantieteellinen keskipiste sijaitsee Kämmenniemessä, Käälahden perukassa. Tampereen läntisin kaupunginosa on Kalkku.

Pisin katu on Hervannan valtaväylä, jonka pituus on 7,8 kilometriä. Toisena on Lempääläntie ja Aitolahdentie (6 km). Lyhin katu on 23,47 metriä pitkä Helenankuja, jonka varrella olevan talon seinään ruuvattiin asiasta kertova muistolaatta vuonna 1996.[10] Silloista pisin on Lakalaivassa sijaitseva Postitorven Risteyssilta 386 metrillään. Toisena ja kolmantena ovat Lakalaivassa sijaitseva Rotatorin Risteyssilta (299 m) ja Arranmaan Ratasilta Peltolammilla 291 metriä.

Tampereen keskusta-alue sekä Pyynikin ja Pispalan kaupunginosat myöten sijaitsevat Pyhäjärven ja Näsijärven välisellä kannaksella. Näsijärven korkeus meren pinnasta on 95 metriä ja Pyhäjärven 77 metriä. Näsijärveä ja Pyhäjärveä yhdistää Näsijärvestä lähtevä ja Tampereen keskustan halki virtaava valjastettu Tammerkoski, jonka putouskorkeus on 18 metriä. Kaupungin sijainti vesivoimaa tuottavan kosken partaalla kahden pitkän vesistöreitin välissä oli eräs tärkeimmistä virikkeistä sen perustamiseen 1770-luvulla. Keskusta-alueen pisin katu on Rautatienkadulta Pyynikille ulottuva Satakunnankatu.

Raakavedestään Tampere ottaa 73 % kirkasvetisestä Roineesta ja loput neljältä pohjavedenottamolta, jotka sijaitsevat Messukylässä, Hyhkyssä, Julkujärvellä ja Pinsiössä. Tampereella on viisi vesitornia ja yksi maan sisälle rakennettu vesisäiliö, joka on kaupungin vanhin veden varastointiin tarkoitettu säiliö, ja valmistui vuonna 1898. Vanhin vesitorni on Kaupin vanha vesitorni, joka valmistui vuonna 1928. Sen viereen rakennettiin 1970-luvun alussa suurempi Kaupin uusi vesitorni, joka on vesimäärältään kaupungin suurin: 10,000 m³. Muut vesitornit ovat Hervannan vesitorni, Peltolammin vesitorni ja Tesoman vesitorni.

Tampere on paitsi järvien myös harjujen kaupunki. Tampereella ovat muun muassa Pispalan, Pyynikin ja Kalevan soraharjut. Nämä harjut kuuluvat 200 kilometriä pitkään harjujaksoon, joka alkaa Salpausselältä ja jatkuu kaakkois-luoteissuunnassa Kankaanpäähän asti. Paarlahti on samansuuntainen Näsijärven lahti, joka on nimitetty Suomen ainoaksi vuonoksi.

Tampereella on 11 luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettua aluetta. Näiden alueiden yhteispinta-ala on 238 hehtaaria. Teiskon Vattulan luonnonsuojelualue on Tampereen suurin. Sen pinta-ala on 61 hehtaaria. Uusin luonnonsuojelualue on Vaakkolammin-Likokallion luonnonsuojelualue, joka sijaitsee Kaarilassa ja Epilässä. Se perustettiin 28.12.2005. Tampereen tunnuslaji on linnuista västäräkki, eläimistä tummaverkkoperhonenorvokki. ja kasveista

Vuonna 2006 Tampereella mitattu ylin lämpötila oli +31,4 °C (7. heinäkuuta kello 16.05) ja alin -27,4 °C (5. helmikuuta kello 8.33).

[muokkaa] Kallioperä

Tampereen kallioperä muodostuu kiilleliuskeesta ja migmatiitista. Maakuntakivi taas on maailmalla harvinainen, mutta Pirkanmaalla yleisesti esiintyvä pallograniitti. Tampereen maaperä on moreenia ja kalliota sekä harjuissa ja reunamuodostumissa on soraa ja hiekkaa. Tampereen rakennuskiviesiintymät ovat monipuoliset. Perinteisen graniitin lisäksi löytyy runsaasti muun muassa kvartsidioriittia, tonaliittia, kiilleliusketta ja kiillegneissiä.

[muokkaa] Vesistöt

Näsijärvi talvella, taustalla Näsinneula.

Näsijärvi on Pirkanmaan suuri keskusjärvi. Se on pituudeltaan 44 km, leveydeltään 5–7 km, syvin kohta noin 70 metriä ja pinta-alaltaan se on 265 km². Järven rantaviiva on rikkonainen; mantereelle työntyy syviä lahtia, joiden väliin jää pitkiä niemiä. Komein tällainen lahti on Koljonselältä mantereelle pistävä Pengonpohja, joka on liki 8 km pitkä. Näsijärvi laskee vetensä Tammerkosken ja Pyhäjärven kautta Kokemäenjokeen, josta vesi jatkaa Selkämereen. Korkeuseroltaan Näsijärven vesistö jakautuu kahteen osaan, sillä Näsijärven pohjoispäässä olevalla Muroleen kanavalla on yhden metrin korkuinen sulutus latvavesien ollessa 96 metriä merenpinnan yläpuolella.

Tampereen eteläpuolella sijaitseva Pyhäjärvi on pinta-alaltaan 124 km² ja syvin kohta on 46 metriä. Järvi kuuluu Kokemäenjoen vesistöön ja se on vesistön keskusjärvi. Pyhäjärveen laskee vettä Näsijärvestä Tammerkosken kautta sekä Vanajavedeltä. Pyhäjärvestä vesi taas laskee Nokianvirran kautta Kuloveteen ja sieltä Kokemäenjoen kautta Pohjanlahteen.

Pyhäjärven ja Näsijärven yhdistää Tammerkoski, joka virtaa Tampereen läpi padottuna. Kosken pudotuskorkeus on lähes 19 metriä. Itse Tampereen nimi pohjautuu Tammerkoskeen.

[muokkaa] Suot ja metsät

Tampereen suot lukeutuvat niin sanotusti viettokeitaisiin. Nämä viettokeitaat eli ekstentriset kermikeitaat ja rahkakeitaat ovat kaltevalle alustalle syntyneitä, yhteen suuntaan viistoja soita, joiden pienmuotoja ovat kaltevuutta vastaan kohtisuorassa sijaitsevat mätäsjonot, kermit sekä niiden kuljut. Viettokeitaat saavat ravinteensa pääosin sadevedestä. Viettokeitaista hyvin harvat ovat suojeltuja. Ne ovat Suomessa yleisiä Itä- ja Keski-Suomen vaihtelevan, pienipiirteisen kallioperätopografian alueella, mutta niitä sijaitsee myös muualla Etelä-Suomessa. Viettokeitaiden kasvillisuus on suhteellisen monipuolista. Siellä viihtyy esimerkiksi lakka, karpalo sekä suokukka.

Pirkanmaalla luonnontilaisten soiden osuus kokonaissuopinta-alasta on 25–30 %, kun taas suojeltujen soiden osuus on vain 3,1–5 %.

Tampereen suoalueisiin lukeutuvat muun muassa Tohlopin suo sekä Peräjoen suot. Tohlopin harvinainen suoalue kärsii rantojen ja kävelyteiden rakentamisesta, kun taas Peräjoen soista 5 hehtaaria kuuluu Pirkanmaan soidensuojeluohjelmaan sen arvokkaan suokasvillisuuden takia. Vuonna 2006 Peräjoen alue rauhoitettiin maanomistajan aloitteesta.

Pirkanmaan soidenkäytöstä turvemaapeltoja on 4 % ja turvetuotantoa yhden prosentin verran. Turvetta käytetään muun muassa energianlähteenä sekä tekstiilien raaka-aineena. Soita on metsäojitettu 57 % ja ojittamatta 14 %. Ojittamattomista soista puolet on kasvullista metsämaata ja ne ovat pääosin metsätalouskäytössä. Suojelualueet- ja ohjelmat vievät soiden käytöstä 4 %. Osa niistä on kuitenkin ojitettuja. 20 % on lakannut olemasta suota, kuten metsäojitetut suot ja turvepellot, joiden suokasvullisuus on kadonnut ja turvekerros huvennut, taikka rakentamisen alle jääneet suot.

Pyynikinharjua

Tampere kuuluu havumetsävyöhykkeen eteläboreaaliseen alueeseen, eli suomalaisittain vaahtera- ja lehmusvyöhykkeeseen.

Tampereen kuivat kangasmetsät ovat muuttumassa lehdoiksi. Näin on käymässä esimerkiksi Kalevankankaalla ja Pyynikillä. Alueiden entiset jäkälää ja puolukkaa kasvavat harjumänniköt ovat vuosikymmenten aikana muuntuneet kaupungin suurentuessa reheviksi lehdoiksi. Sama näkyy myös Tampereen laita-alueen metsissä, jossa tammi ja vaahtera ovat lisääntyneet. Alkuperäisten lehtojen muutokset ovat olleet vähäisiä niiden luontaisen rehevyyden takia.

Metsien muutoksen syitä on paljon. Esimerkiksi lemmikkien vuosittainen lähimetsien, pientareiden, puistojen sekä joutomaiden lannoittaminen satojen tonnien lantamäärällä on todellisuudessa yksi syistä. Myös liikenteen päästöt on merkittävä tekijä. Asfaltista ja renkaista irtoavat hiukkaset sekä pakokaasun hiukkaset sisältävät runsaasti ravinteita. Rehevässä maaperässä ja lämpimässä kaupunki-ilmastossa pärjää moni vaativakin laji tavallista paremmin.

Talousmetsien osa Tampereen metsien kokonaispinta-alasta on 20 % ja pinta-ala 1 454 hehtaaria. Metsistä myydään puuta teollisuudelle niin sanotuin pystymyynnein, jolloin hakkuutöiden toteuttamisesta vastaa ostaja.

Metsiä käytetään myös ulkoilu- ja retkimielessä. Ulkoilumetsiin kuuluu 4 169 hehtaaria metsiä. Tällaisia metsiä ovat muun muassa Kalevanharju, Pyynikki sekä Epilänharju. Ulkoilumetsät mahdollistavat virkistäytymis- ja luontoharrastusmahdollisuuksia kaupunkilaisille sekä toimivat opetuskohteina koululaisille ja harjoittelupaikkoina useille urheiluseuroille. Retkeilyyn sopivien metsätilojen kokonaispinta-ala on 1887 hehtaaria.

Tampereella voit törmätä kettuihin ja supikoiriin. Supikoirat viihtyvät laitakaupungin metsiköissä ja rakentamattomissa joutomaissa, jotka tarjoavat supikoiralle hyvät lepo- ja pesäpaikat. Supikoiria ja kettuja houkuttelee kaupunkiin helppo ravinnonsaanti. Kettujen pesäpaikat sijaitsevat kantakaupungin laitamien pikku metsiköissä ja täytemaan rinteissä.

Tampereen kasvillisuudessa näkyy metsien rehevöityminen ja lehdon yleistyminen. Esimerkiksi rehevyyttä välttävää metsäkortea esiintyy vain pienissä metsiköissä, kun taas lehtopalsami viihtyy rehevissä lehdoissa ja on alkanut levitä maansiirtojen vuoksi. Eräs harvinainen kasvi, kevätlinnunherne, viihtyy Tampereen lehtomaisilla alueilla ja on kunnassa yleinen, mutta harvinaisuutensa vuoksi sitä ei saa poimia.

[muokkaa] Ilmasto

Tampereella vallitsee jokseenkin mannerilmasto, mutta järvet antavat ilmastolle myös merellisiä ominaisuuksia tasaamalla lämpötilaeroja. Talven ja kesän lämpötilaerot ovat silti selvät. Esimerkiksi vuonna 2005 Tampereen korkein lämpötila oli 28,7 °C, kun taas matalin lämpötila –18,8 °C. Keskilämpötilan on kuitenkin ennustettu nousevan 6–7 °C vuoteen 2050 mennessä. Korkeimmat lämpötilat mitataan normaalisti heinäkuussa, mutta aurinkoisinta Tampereella on kesäkuussa, jolloin auringonpaistetunteja muodostuu keskimäärin 272.

Sademäärä on mannerilmaston kaltaisesti suhteellisen vähäinen. Vuodessa sademäärä on 550–650 millimetriä. Kovin kuivaa kesää ei silti Tampereella nähdä, sillä suurimmat sademäärät ovat heinä–elokuussa.

Kuten koko Suomessa, Golfvirran vaikutus näkyy myös Tampereella. Ilmasto on hieman lämpimämpi kuin vastaavilla leveysasteilla muualla maapallolla. Tampereen ilmastoon vaikuttavat myös muun muassa Pyynikinharju, kaupungin etelä- ja pohjoispuolella sijaitsevat järvenselät, sekä ympäri vuoden avoinna pysyvä Tammerkoski.

Tampereen seudun ilmasto-oloja tutkii Tampere-Pirkkalan lentokentälle sijoitettu Ilmatieteenlaitoksen Länsi-Suomen aluetoimisto, joka on mitannut Tampereen vuosisadan korkeimmaksi lämpötilaksi 33,1 astetta (v. 1914) ja matalimmaksi –37 astetta (v. 1967). Tuulen on myös havaittu käyvän useimmiten etelästä. Myös Härmälässä on merkittävä sääasema.

Suomen ilmastovyöhykkeistä Tampere sijoittuu eteläboreaaliseen vyöhykkeeseen.

Eurostatin vuonna 2008 tekemässä tutkimuksessa havaittiin, että Tampereella on Euroopan kaupungeista kahdeksanneksi eniten sadepäiviä.[11]

[muokkaa] Kaupunginosia ja kyliä

Tampereella kaupunginosien jaottelu ei ole ollut kovin tarkkaa. 1920-luvulle asti kaupunginosat numeroitiin, ja nimet niille vakiintuivat myöhemmin.

Tammerkosken länsipuolella


Tammerkosken itäpuolella


Varhaiset esikaupunkialueet


Hatanpään kartanon alueet (liitetty 1920)


Vuonna 1922 liitettiin Messukylän kunnasta Järvensivu ja kaupungin länsipuolelta Pohjois-Pirkkalan (nyk. Nokia) Harjun seurakunta 1937 eli Pispala, nykyisin myös Tahmela, Hyhky, Epilä, Tesoma, Kalkku, Myllypuro, jne. Koko loppu Messukylä liitettiin 1947. 1950-luvulla alueelle rakennettiin Kalevan kaupunginosa. Vuonna 1950 liitettiin kaupunkiin Lielahti, jolloin Tampere saavutti nykyisen rajansa lännessä. Pohjoisessa kaupunkiin liitettiin vielä Aitolahti 1966 ja Teisko 1972.

Lännessä ja pohjoisessa asutus on laajentunut Kissanmaalle ja Kauppiin, idässä ja etelässä Peltolammille, Multisiltaan, Järvensivuun, Kaukajärvelle, Annalaan, ja Hervantaan. Uusin perusteilla oleva kaupunginosa on Tampereen ja Lempäälän rajalle rakennettava kuntien yhteinen 14 000 asukkaan lähiö, Vuores.

Kaiken kaikkiaan kaupungin puisto-osasto listaa yli sata kaupunginosaa.

Tampereen väestö oli 31.12.2008 jakautunut osa-alueittain seuraavasti:[12]

  • Keskinen suuralue 64 079
    • Keskusta 39 137
    • Sampola 19 378
    • Iidesranta 5 564
Tampereen keskustaa
  • Koillinen suuralue 34 430
    • Messukylä 13 832
    • Tasanne 7 936
    • Leinola 12 662
  • Kaakkoinen suuralue 41 189
    • Kaukajärvi 19 156
    • Hervanta 22 033
  • Eteläinen suuralue 19 161
    • Härmälä 6 604
    • Koivistonkylä 6 534
    • Peltolammi 6 023
  • Lounainen suuralue 32 677
    • Pispala 7 466
    • Rahola 10 166
    • Tesoma 15 045
  • Luoteinen suuralue 10 900
    • Lielahti 5 315
    • Lentävänniemi 5 585
  • Pohjoinen suuralue 4 409
    • Aitolahti 1 298
    • Kämmenniemi 2 037
    • Terälahti 1 074
  • Muut 2 707

[muokkaa] Liikenne

Höyrylaiva Kuru ja muut sisävesihöyrylaivat olivat Näsijärven alueen tärkein kulkuneuvo 1950-luvulle saakka

Tampere sijaitsee liikenteellisesti keskeisessä paikassa eteläistä Suomea ja sieltä on lyhyt matka moniin muihin kaupunkeihin. Kaupunkiin kulkee Helsingistä valtatie 3, jonka muuttaminen moottoritieksi toteutettiin suurhankkeena, joka valmistui vaiheittain vuosien 1964 ja 2000 välillä. Pituutta tiellä on 160,6 kilometriä ja se onkin Suomen pisin moottoritie. Tampereelta Nokialle kulkee 9 kilometrin pituinen moottoritie (Valtatie 12). Tampereen kolmas moottoritie, itäinen ohitustie (valtatie 9), valmistui 1996, ja kulkee välillä Atala (Tampere) – Lakalaiva (Tampere). Sitä jatketaan Ylöjärvelle asti suurhankkeella (Tampereen läntinen kehätie valtatie 3), jolloin se yhtyy Lakalaivassa Tampereen itäiseen ohitustiehen. Läntisen kehätien Kalkku-Pirkkala (1-vaiheen) avajaiset olivat 2.10.2006, Läntinen kehätie on kokonaisuudessaan valmis 15.12.2008. Tampereella on myös Suomen ainoa nelitasoinen eritasoliittymä Lakalaivassa 3-tien ja 9-tien risteyksessä.[13]

Tampereelta pääsee junalla kaikkiin pääilmansuuntiin. Tampere onkin yksi Suomen vilkkaimmista rautatieliikenteen keskuksista. Tampereelta on suoria junia useisiin Suomen kaupunkeihin ja matka-ajat ovat lyhyitä keskeisen sijainnin ansiosta. Tampereen asemalle saapuu ja sieltä lähtee päivittäin noin 150 junaa, ja päivittäinen matkustajamäärä on noin 10 000. Vuosittain Tampereen aseman kautta kulkee noin 1,5 miljoonaa junamatkustajaa.

Tampereella on myös kunnallinen liikennelaitos, joka hoitaa 30 linjallaan yhdessä seutuliikennöitsijäin kanssa yhteistariffissa paikallisliikennettä linja-autoin. Tampereen kaupungin joukkoliikennetoimisto tilaa liikennelaitokselta suurimman osan liikenteestä. Liikennelaitoksen perinteisesti liikennöimiä kaupunkiliikenteen linjoja on vuodesta 2006 alettu kilpailuttaa tilaaja-tuottaja-mallin myötä.. Talvikaudeksi 2008–2009 on kilpailutettu linjojen 7 ja 27 liikenne, jonka voitti Veolia Tampere. Linjoilla edellytetään käytettäväksi sinivalkoista, liikennelaitoksen bussien väristä kalustoa. Myös midi-bussein liikennöitävät linjat 10 ja 32 kilpailutetaan, yhdyskuntalautakunta ratkaisi kilpailutuksen voittajan 9.4.2008 (linja 10 Väinö Paunu, linja 32 Atro Vuolle. Kaupungin sisäistä liikennettä on hoidettu myös johdinautoilla vuosina 1948-1976.

Tampereen lentoliikennettä palvelee kansainvälinen Tampere-Pirkkalan lentoasema, joka on tällä hetkellä Suomen kolmanneksi vilkkain lentoasema ja toiseksi vilkkain kansainvälinen lentoasema. Vuonna 2008 Tampere-Pirkkalan kautta kulki noin 710 000 matkustajaa, matkustajamäärät kasvavat joka vuosi. Tampere-Pirkkalasta on yhteyksiä Helsinkiin, Kittilään (talvisin), Tukholmaan, Riikaan, Lontooseen, Frankfurtiin, Dubliniin, Bremeniin ja Milanoon.

Kesäisin Tampereelta on sisävesiliikennettä Näsijärven kautta Päijänteen vesistöön sekä Pyhäjärven kautta Hämeenlinnaan niin sanottu Hopealinja. Tampereelta liikennöineitä sisävesilaivoja ovat

Tampereelle on lähes koko 2000-luvun suunniteltu pikaraitiotietä yhtenä ratkaisuna kaupungin alati kasvaviin liikenneongelmiin. Tällä hetkellä ei ole sitouduttu vielä mihinkään lopulliseen ratkaisuun, vaan erilaisia pikaraitiolinjastoja vertaillaan yhdessä lähijuna- ja bussiliikenteen kehittämisvaihtoehtojen kanssa TASE 2025-selvityksessä. Projektin loppuraportissa esitetään suositeltavaksi järjestelmäksi eri vaihtoehtojen yhdistelmää, jossa joukkoliikenteen runkolinjoina on Lentävänniemestä keskustan ja TAYS:n kautta Hervantaan ja Vuorekseen kulkeva raitiotie ja Nokialta Lempäälään liikennöitävä lähijunalinja. Raideliikenteen ulottumattomissa oleville alueille ehdotetaan linja-autoliikenteen laatukäytäviä, joista osalla varaudutaan myöhemmin tulevaisuudessa raitiotiehen.[14]

[muokkaa] Välimatkat

Mainittu myös matka-ajat junalla.

[muokkaa] Nähtävyydet

Tampereen tuomiokirkko
Pääartikkeli: Tampereen nähtävyydet

[muokkaa] Nähtävyyksiä

[muokkaa] Väestö

Tampereella asuu 209 535 henkilöä. Naisia väestöstä on hieman yli puolet, kuten koko maassa. Väestö on melko koulutettua ja 2/3 yli 15-vuotiaista on suorittanut peruskoulun jälkeisiä tutkintoja[15].

1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alussa Tampereelle muutti paljon työväestöä maakunnista.

Sotien aikana 1938–1944 Tampereen seudulle saapui myös poikkeuksellisen suuri määrä Karjalasta (Viipuri, Rautu, Metsäpirtti jne.) tulleita evakoita, jotka värittivät alueen jo ennestään rikasta kulttuuriperintöä.

Ulkomaan kansalaisia oli vuonna 2008 Tampereella 6 941 henkilöä ja vieraita kieliä puhui 9 532 henkilöä[16]. Tampereella puhutaan noin 130 kieltä, suomen jälkeen suurimpia kieliä ovat venäjä, ruotsi, arabia, englanti, viro, kiina, persia, kurdi, vietnam, turkki, saksa ja albania. Vuosittain kaupunkiin saapuu noin 35ulkomaalaista0 [17].

[muokkaa] Kulttuuri

Tampere-talo

Tampereella järjestetään vuosittain lyhytelokuvajuhlat (Tampere Film Festival). Vuorovuosin järjestettävät Pispalan Sottiisi ja Tanssimania tuovat kaupunkiin kansanmusiikin ja kansantanssien harrastajia. Kaupunkifestivaali Tammerfest on erityisesti nuorison suosima. Vuosittain järjestetään myös metallimusiikkifestivaali Sauna Open Air Metal Festival, joka tuo kotimaisten esiintyjien lisäksi myös suuria nimiä ulkomailta.

Muita tapahtumia ovat muun muassa Tampereen Teatterikesä, Tampere Jazz Happening, Tampere Biennale, Tampereen Sävel, Tanssivirtaa Tampereella -nykytanssifestivaali, kukkaisviikot, valoviikot ja kalamarkkinat. Tampereella toimii myös useita teattereita (muun muassa Ahaa Teatteri, Pyynikin Kesäteatteri, Tampereen Komediateatteri, Tampereen Teatteri, Tampereen Työväen Teatteri, Tampereen Ylioppilasteatteri, Tanssiteatteri MD (Mobita/Dansco), Teatteri Mukamas ja Teatteri 2000) sekä Tampereen ooppera.



Tampere-talo toimii konserttien ja konferenssien pitopaikkana. Esimerkiksi Tampereen kaupunginorkesteri eli Tampere Filharmonia konsertoi Tampere-talossa. Kalervo Kummola
on Tampere-talon johtaja.

Kansan suussa Tampere tunnetaan yleisesti lempinimellä Manse. Nimen etymologia on Tampereen vahvassa teollisuusperinteessä, assosiaatiossa Manchesterin teollisuuskaupunkiin Englannissa. Kuitenkaan Tampereen murteessa ei käytetä erityisemmin tätä sanaa.

Tampereen paikallinen erikoisruoka on mustamakkara.

[muokkaa] Tampere fiktiossa

Tampereella on kuvattu useita TV-sarjoja ja elokuvia. Kuvattuja TV-sarjoja ovat muun muassa Pekka Lepikön Mummo (19871988) ja Kyllä isä osaa (19931994), Neil Hardwickin ja Jussi Tuomisen Reinikainen ja Sisko ja sen veli sekä TAYS:iin sijoittuva tositelevisiosarja Sairaala (2008). Myös komediasarja Kummeli on suurelta osin kuvattu Tampereella. Tampere on ollut myös yksi keskeinen tapahtumapaikka muun muassa Edvin Laineen romaanifilmatisoinnissa Musta rakkaus (1957), elokuvassa Työmiehen päiväkirja1967) ja Mika Kaurismäen elokuvasRisto Jarvansa Klaani (1984). (

Sarjakuvapiirtäjä P. A. Manninen on katsellut Tamperetta kauhufantasian näkökulmasta Kapteeni Kuolio -sarjakuvissaan, joissa turvallisuutta uhkaavat muun muassa vampyyrit, aaveet ja erilaiset suomalaisen ktamperelaisten ansanperinteen hahmot.[18]

[muokkaa] Urheilu

Jalkapallossa Tampere United voitti Veikkausliigan vuosina 2001, 2006 ja 2007 sekä Suomen Cupin 2007. Suomen mestaruuden ovat voittaneet myös sotien jälkeen tamperelaistunut viipurilainen Ilves-Kissat 1950, FC Ilves 1983 ja Tampereen Pallo-Veikot1994. TamU pelaa kotiottelunsa Ratinan stadionilla, joka Helsingin olympialaistenjalkapallo-otteluita. Ilves, TPV ja PP-70 pelaa kotiottelunsa Tammelan stadionilla. vuonna aikaan isännöi muutamia olympiaturnauksen

Tampereella toimii kaksi SM-liigassa pelaavaa jääkiekkojoukkuetta: Ilves ja Tappara. Ne ovat myös Suomen kaksi menestyneintä jääkiekkojoukkuetta, sillä Ilves on voittanut Suomen mestaruuden 16 kertaa ja Tappara yhdessä edeltäjänsä TBK:n kanssa yhteensä 15 kertaa. Suomen mestaruuden jääkiekossa ovat voittaneet myös Tampereen Palloilijat1931 ja Koo-Vee vuonna 1968. Tampereen jäähalli on Suomen ensimmäinen jäähalli, ja se valmistui vuoden 1965 jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuihin. Hallissa on järjestetty MM-kisoja myös 1982, 1991, 1997 ja 2003. Vuoden 2012 jääkiekon MM-kisoihinTampereen Keskusareena -monitoimihallia. vuonna mennessä Tampereelle ollaan suunnitelemassa vanhan jäähallin korvaavaa uutta

Muita menestyneimpiä tamperelaisia urheiluseuroja ovat lentopallossa Isku-Volley ja koripallossa Tampereen Pyrintö, jotka molemmat pelaavat lajiensa pääsarjoissa. Classic ja Gunners pelaavat salibandyliigaa. Classic on saavuttanut hopeaa 2007 ja 2008 sekä pronssia 2005, Gunners hopeaa 1995.

Tampereen Pyrintö on perinteinen monilajiseura, joka nykyään tunnetaan parhaiten yleisurheilijoistaan, muun muassa pituushyppääjä Tommi Evilästä ja keihäänheittäjä Tero Järvenpäästä.

Koo-Vee on myös perinteikäs monilajiseura, jonka lajivalikoimaan kuuluu jääkiekon lisäksi paini, pesäpallo, petankki, pyöräily, salibandy, suunnistus, taitoluistelu ja uinti.

Tampere Saints pelaa amerikkalaisen jalkapallon Vaahteraliigassa, baseballin SM-sarjassa pelaa Tampere Tigers. Kaupungin pesäpallomainetta puolustaa Manse PP, jonka miesten edustusjoukkue pelaa Suomensarjassa ja naisten edustusjoukkue Maakuntasarjassa.

Vuoden 2009 Euroopan nuorten olympiafestivaalien kesäkisat järjestettiin Tampereella. Aiemmin kaupungissa on järjestetty muun muassa painin EM-kilpailut vuonna 2008. Kalevan kisoja Tampere on isännöinyt useaan otteeseen, viimeksi vuonna 2008.






Ystävyyskaupungit


Katso myös

1 kommentti:

  1. Hei Jani,Oletpas sä kiinnostavasti kertonu Tampereesta.)Tykkäsin kovasti tästä pitkästä postauksestasi!:)Kivoja paikkoja tampereella ja jopa näköjään tietojesi mukaan Tampereella toimii kaksi SM:Ligassa olevaa Ilves ja Tappara.:)Ja myöskin on hieno Tamperetalo ja muitakin missä järjestetään konsertteja:)Tampereelle minäkin meen Helmikuussa ANtti Tuiskun ja Anna Abreun yhteiskeikalle!:)Kauniita nähtävyyksiä myöskin Tampereellakin on.SE on hienoa seutua noin yleisesti:)Kivastippa kerroit,oli oikein mielenkiintoista tietoa!Kiitos Jani kivasta tutustumisesta Tampereelle!:)Siunattua yötä,Ja Jeesus myötä!T:Krista

    VastaaPoista