lauantai 16. huhtikuuta 2011
RASEBORG,RAASEPORI-FINLAND
Raseborg
| Raseborg Raseborg – Raasepori | |||
|---|---|---|---|
| — Town — | |||
| Raseborgs stad Raaseporin kaupunki | |||
 | |||
| |||
 | |||
| Coordinates: 59°58.5′N 023°26′E / 59.975°N 23.433°ECoordinates: 59°58.5′N 023°26′E / 59.975°N 23.433°E | |||
| Country | Finland | ||
| Region | Uusimaa | ||
| Sub-region | Raseborg sub-region | ||
| Charter | 2009 | ||
| Government | |||
| - Town manager | Mårten Johansson | ||
| Area(2011-01-01)[1] | |||
| - Total | 2,354.17 km2 (909 sq mi) | ||
| - Land | 1,147.70 km2 (443.1 sq mi) | ||
| - Water | 1,206.47 km2 (465.8 sq mi) | ||
| Area rank | 30th largest in Finland | ||
| Population (2011-01-31)[2] | |||
| - Total | 29,079 | ||
| - Rank | 36th largest in Finland | ||
| - Density | 25.34/km2 (65.6/sq mi) | ||
| Population by native language[3] | |||
| - Swedish | 66.2% (official) | ||
| - Finnish | 31% (official) | ||
| - Others | 2.8% | ||
| Population by age[4] | |||
| - 0 to 14 | 16.3% | ||
| - 15 to 64 | 63.5% | ||
| - 65 or older | 20.2% | ||
| Time zone | EET (UTC+2) | ||
| - Summer (DST) | EEST (UTC+3) | ||
| Municipal tax rate[5] | 21% | ||
| Website | www.raseborg.fi | ||
Raseborg (Finnish: Raasepori) is a town and municipality of Finland. It was created on January 1, 2009, when the municipalities of Ekenäs, Karis and Pohja were consolidated into a single town.[6]
The town has a population of 29,079 (31 January 2011)[2] and covers an area of 2,354.17 square kilometres (908.95 sq mi) of which 1,206.47 km2 (465.82 sq mi) is water.[1] The population density is 25.34 inhabitants per square kilometre (65.6 /sq mi).
The name of the new town is based on the Castle of Raseborg located in Ekenäs, or formerly in the municipality of Snappertuna. Historically the name of the county was also Raseborg in the 14th century.
The town is bilingual, with majority (66.2%) being Swedish and minority (31%) Finnish speakers.
References
- ^ a b "Area by municipality as of 1 January 2011" (in Finnish and Swedish) (PDF). Land Survey of Finland. http://www.maanmittauslaitos.fi/sites/default/files/pinta-alat_2011_kunnannimenmukaan.xls. Retrieved 9 March 2011.
- ^ a b "Population by municipality as of 31 January 2011" (in Finnish and Swedish). Population Information System. Population Register Center of Finland. http://vrk.fi/default.aspx?docid=4258&site=3&id=0. Retrieved 18 February 2011.
- ^ "Population according to language and the number of foreigners and land area km2 by area as of 31 December 2008". Statistics Finland's PX-Web databases. Statistics Finland. http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=060_vaerak_tau_107_fi&ti=V%E4est%F6+kielen+mukaan+sek%E4+ulkomaan+kansalaisten+m%E4%E4r%E4+ja+maa%2Dpinta%2Dala+alueittain++1980+%2D+2008&path=../Database/StatFin/vrm/vaerak/&lang=3&multilang=fi. Retrieved 29 March 2009.
- ^ "Population according to age and gender by area as of 31 December 2008". Statistics Finland's PX-Web databases. Statistics Finland. http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=050_vaerak_tau_104_fi&ti=V%E4est%F6+i%E4n+%281%2Dv%2E%29+ja+sukupuolen+mukaan+alueittain+1980+%2D+2008&path=../Database/StatFin/vrm/vaerak/&lang=3&multilang=fi. Retrieved 28 April 2009.
- ^ "List of municipal and parish tax rates in 2011". Tax Administration of Finland. 29 November 2010. http://www.vero.fi/nc/doc/download.asp?id=7996;193801. Retrieved 13 March 2011.
- ^ "Local Councils Vote to in Favour of Municipal Merger". Yle.fi. YLE. 2007-06-19. http://www.yle.fi/news/left/id62904.html. Retrieved 2007-06-19.
External links
Media related to Raseborg at Wikimedia Commons
- City of Raseborg – Official website (Swedish) (Finnish)
| ||||||||||||||
 | This Southern Finland location article is a stub. You can help Wikipedia by expanding it. |
RAASEPORI-FINLAND
Raasepori
| Raseborg | |
|---|---|
 |  |
| sijainti | |
| www.raasepori.fi | |
| Sijainti | |
| Maakunta | Uudenmaan maakunta |
| Seutukunta | Raaseporin seutukunta |
| Perustettu | 2009 |
| Kuntaliitokset | Karjaa (2009) Pohja (2009) Tammisaari (2009) |
| Pinta-ala ilman merialueita | 1 215,12 km² 72:nneksi suurin 2011 |
| Kokonaispinta-ala | 2 354,17 km² 30:nneksi suurin 2011 [1] |
| – maa | 1 147,70 km² |
| – sisävesi | 67,42 km² |
| – meri | 1 139,05 km² |
| Väkiluku | 29 079 36:nneksi suurin 31.1.2011 [2] |
| – väestötiheys | 25,34 as/km² (31.1.2011) |
| Ikäjakauma | 2010 [3] |
| – 0–14-v. | 16,1 % |
| – 15–64-v. | 62,9 % |
| – yli 64-v. | 21,0 % |
| Äidinkieli | 2010 [4] |
| – suomenkielisiä | 31,1 % |
| – ruotsinkielisiä | 65,6 % |
| – muut | 3,4 % |
| Kunnallisvero | 21 % 4:nneksi suurin 2011 [5] |
| Kunnanjohtaja | Mårten Johansson |
Raasepori (ruots. Raseborg) on suomalainen kaupunki, joka syntyi 1. tammikuuta 2009, kun Tammisaaren ja Karjaan kaupungit sekä Pohjan kunta yhdistyivät. Yhdistymisestä päättivät kunnanvaltuustot 18. kesäkuuta 2007. Raaseporin kaupungissa on 29 079 asukasta[2], joista hieman yli puolet asuu Tammisaaressa. Väkiluvultaan Raasepori on Suomen 36. suurin kunta. Raaseporin asukkaista 65,6 prosenttia on ruotsinkielisiä.[4]
Uuden kaupungin nimi on peräisin Tammisaaren Snappertunassa sijaitsevasta Raaseporin linnasta. Historiallisesti seutu on myös keskiajalla kuulunut Raaseporin lääniin. Kaupungille valittiin kutsukilpailun perusteella uusi vaakuna, jota on kritisoitu sen epäheraldisuudesta ja valinnan menettelytapojen vuoksi.[6]
Suomen kunnista Raaseporissa on kuudenneksi eniten kesämökkejä. Vuoden 2009 alussa niitä oli 6 200.[7]
Raaseporin naapurikunnat ovat Hanko, Kemiönsaari, Salo, Inkoo, Lohja ja Karjalohja. Raaseporin seurakuntayhtymään (ruots. Raseborgs kyrkliga samfällighet) kuuluu kahdeksan seurakuntaa: Bromarvin, Snappertunan, Tammisaaren ja Tenholan seurakunnat sekä Karjaan ja Pohjan suomen- ja ruotsinkieliset seurakunnat.
Sisällysluettelo |
Historia
Raasepori syntyi vuonna 2009, kun Tammisaari, Pohja ja Karjaa yhdistyivät kaksivuotisen liitosprosessin jälkeen. Alueella on sijainnut useita kuntia.
Raaseporin linna rakennettiin Snappertunaan 1300-luvulla. Karjaasta ja Tammisaaresta on myös ensimmäiset kirjalliset lähteet noilta ajoilta.
Tammisaari sai kaupunginoikeudet 1528, jolloin alueen hallinto siirtyi Snappertunasta sinne. Kaupungin merkittävän kirkon olemassaolo saattoi pelastaa sen kaupunkioikeudet, sillä kuningas Kaarle XI oli vielä 1690-luvulla aikeissa peruuttaa ne. 1600-luvulla kaupungin kaupankäynti kärsi myös merkantilismista eli valtion sääntelystä ja holhouksesta. Muun muassa vuonna 16141636 ulkomaankauppa kiellettiin kokonaan. ulkomaisten alusten tulo kaupungin satamaan kiellettiin ja vuonna
1500-luvulla Raaseporin alueelle perustettiin useita Suomen ensimmäisistä ruukeista. Alueelle kehittyi merkittäviä ruukkikyliä kuten Fiskars, Billnäs, Fagervik, Antskog ja Åminnefors.
Usean kunnan alue alkoi yhdentyä 1900-luvun loppupuolella. Tosin Mustio oli liitetty Karjaan maalaiskuntaan jo 1929. Karjaan mlk puolestaan liitettiin Karjaaseen 1969. Vuonna 1977 alueella tehtiin suuria kuntaliitoksia; Snappertuna ja Tammisaaren mlk liitettiin Tammisaareen ja Bromarv jaettiin Tenholan ja Hangon kesken. Vuonna 1993 Tenhola liitettiin vielä Tammisaareen.
Maantiede
Raasepori sijaitsee Länsi-Uudellamaalla aivan Hankoniemen kannassa. Kaupungin suuresta pinta-alasta ison osan vie sen halkova Pohjanpitäjänlahti. Kaupungin rannikkoa hallitsevat lukuisat saaret, joista suurimmat sijaitsevat Hankoniemen länsipuolella.
Yleisesti Raaseporin maaperää hallitsee Salpausselän pääasiassa moreeni- ja saviperäinenkuivaa kangasta. Vesistöt koostuvat pääasiassa syvälle yltävistä lahdista ja saarien välisistä salmista, sekä muutamista järvistä. Suuria jokia ei ole; merkittävin on Mustionjoki. maa-aines. Kaupungin alueen metsät ovat pääasiassa
Kyliä ja taajamia
Raaseporin suurimmat taajamat ovat Tammisaaren ja Karjaan entiset kaupunkikeskustat. Tammisaari on vanha, 1500-luvulla perustettu kaupunki. Karjaa sen sijaan kehittyi asutuskeskukseksi vasta 1900-luvulla rautatieaseman ympärille.
Huomattavia taajamia ovat myös Mustio, Pohjan kirkonkylä (Pohjankuru) sekä Fiskars.
Tammisaaren alue
Box, Bredvik, Bromarv, Båsa, Dragsvik, Fagernäs, Finby, Finby gränd, Gammelboda, Hangist, Harparskog, Hylta, Höstnäs, Ingvalsby, Jomalvik, Jussaari (Jussarö), Kalvdal, Kansjärvi (Kansjärv), Kelkkala (Kälkala), Kisa (Leksvall), Kivitok, Koivuniemi (Björknäs), Kuivasto (Kvigos), Kulla, Kårböle, Langansböle, Långstand, Malarby, Niitlahti (Nitlax), Norrstrand, Näset, Orvlax, Padva, Pargas, Parkkala (Barkala), Prästkulla, Raasepori (Raseborg), Rekuby, Riilahti (Rilax), Rösund, Siggby, Sillböle, Skogby, Skräddarböle, Skåldö, Sköldargård, Snappertuna, Sommarö, Svenkby, Tallbacka, Tenhola (Tenala), Trollböle, Trollshovda, Västervik, Vättlax, Öby, Östanberg, Österby
Karjaan alue
Backby, Backgränd, Bengtsmora, Björnbollstad, Bondby, Brasby, Bredvik, Brynikbacka, Bålaby, Båtsmora, Bällarby, Bällby, Degerby, Domargård, Dönsby, Finnbacka, Finnby, Grabbacka, Gösbacka, Heimos, Hållsnäs, Högben, Ingvallsby, Joddböle, Jällsby, Kansbacka, Karjaan asema (Karis station), Karjaan keskusta (Karis centrum), Kasabacka, Kasaby, Kaunislahti (Grundsjö), Kiila (Kila), Kleven, Knapsby, Konungsböle, Kroggård, Kudiby, Kurby, Kvarvbacka, Leppi (Läpp), Lågbacka, Lövkulla, Mangård, Meltola (Mjölbolsta), Mjölnarby, Mustio (Svartå), Nyby, Osmundsböle, Pappila (Prästgården), Päsarby, Reiböle, Romsarby, Sannäs, Sepänkylä (Smedsby), Snällböle, Starkom, Sutarkulla, Svarvarböle, Svedja, Torsböle, Visanbacka, Västanby, Österby
Pohjan alue
Andkärr, Ansku (Antskog), Baggby, Björsby, Bockboda, Bollsta (Bollstad), Borgby, Brunkom, Brödtorp, Böle, Dalkarby, Degernäs, Djekenkulla, Ekerö, Elimo, Fiskari (Fiskars), Gammelby, Gennäs, Grabbskog, Grännäs, Gumnäs, Hindraböle, Hällskulla, Jernvik, Kiila (Kila), Klinkbacka, Koppskog, Kuovila (Skogböle), Kvarnby, Kyrkbacka, Lillfors, Mörby, Näsby, Pappila (Prästgården), Persböle, Pinjainen (Billnäs), Pohjankuru (Skuru), Ramskulla, Sidsbacka, Sjösäng, Skarpkulla, Skogäng, Skrittskog, Slicko, Sonabacka, Spakanäs, Starrböle, Sunnanvik, Svedjeby, Sällvik, Tomasböle, Torby, Trädbollstad, Uusikartano (Nygård), Vesterby, Joensuu (Åminne), Åminnefors
Liikenne
Raaseporin kautta kulkee valtatie 25 Hyvinkäältä Hankoon. Se kulkee sekä Karjaan että Tammisaaren keskustojen ohi, ja noin kolmen kilometrin päässä Karjaan keskustasta siitä erkanee Helsinkiin johtava kantatie 51. Tammisaaresta Saloon johtaa kantatie 52.
Karjaan rautatieasema on risteysasema, jossa Helsingin ja Turun välinen rantarata leikkaa Hyvinkäältä Hankoon johtavan radan. Karjaalla pysähtyvät kaikki Helsingin ja Turun väliset junat. Sieltä kulkee myös taajamajunia Hankoon ja lähijunia Helsinkiin. Karjaan ja Hangon välillä liikennöivät junat pysähtyvät myös Tammisaaren rautatieasemalla. Hyvinkään ja Karjaan välillä on vain tavaraliikennettä.
Yrityksiä
Pohja on Suomen metalliteollisuuden synnyinsijoja. Pitäjään perustettiin noin vuonna 1630 Antskogin ruukki, vuonna 1641 Billnäsin ruukki ja vuonna 1649 Fiskarsin ruukki.
Nykyään huomattavimpia Raaseporin alueella toimivia yrityksiä ovat:
- SBA-Interior Ab, Mustio, laivateollisuus (huonekalut, seinä- ja lattiaelementit), sekä laser- ja metallityöalihankinta. Suurin yksittäinen työnantaja Karjaan kaupungissa (v. 2004)
- Oy Sisu Auto AB, Suomen ainoa kuorma-autotehdas.
- Fiskars
Nähtävyyksiä
Raaseporin tunnetuin nähtävyys on Raaseporin linnanrauniot, joka on Tammisaaren ja koko läntisen Uudenmaan merkittävin historiallinen jäänne. Linna on osittain entisöity ja Kesäisin linnan läheisyydessä toimii kesäteatteri, jonka näyttelijät toimivat linnassa myös oppaana. Keskiajalta on peräisin myös Grabben kanava.
Kaupungissa on lukuisia kirkkoja, joista suurin on 1600-luvulla rakennettu Tammisaaren kirkko. Sen rakennustyöt pani alulle vuonna 1651 kreivi Gustaf Adolf Lejonhufvud. Kirkko sai nykyisen ulkoasunsa kaupunkia vuonna 1821 tuhonneen tulipalon jälkeen. Tenholan ja Pohjan kirkot ovat keskiaikaisia harmaakivikirkkoja. Muut kaupungin alueen kirkot Snappertunassa, Karjaalla ja Mustiossa ovat 1600- ja 1700-lukujen puukirkkoja. Nykyinen Bromarvin kirkko on rakennettu aikaisemman palaneen kirkon paikalle 1980–1981.
Raaseporissa sijaitsee myös monia muistomerkkejä. Harparskogissa sijaitsee Mannerheimin kivi, joka on pystytetty paikalle, jossa sotamarsalkka Mannerheim vastaanotti vuonna 1941 Hangon rintamalla taistelleiden joukkojen ohimarssin. Karjaalla sijaitsee Maasillan taistelunTammisaaren vankileirillä kuolleiden punaisten muistomerkki. muistomerkki ja Dragsvikissä sijaitsee
Mustionjoen varrella sijaitsee useita historiallisia ruukkikyliä. Tammisaaren vanhin kaupunginosa, Barckens Udde on suojeltu ja rauhoitettu uusilta rakennuksilta. Sen rakennuskanta koostuu pelkästään 1700- ja 1800-luvun rakennuksista.
Tammisaaren saariston kansallispuisto käsittää osan Raaseporin laajasta saaristosta. Tammisaaressa sijaitsee saariston luontoa esittelevä Tammisaaren luontokeskus. Tammisaaren saaristoon on mahdollista tutustua saaristoristeilyllä, joita tekee M/S Sunnan II. Laiva on entinen sisävesihöyrylaiva Saimaalta. Karjaan Lepinjärvi (Läppträsket) on lintujärvi.
Kaupunginalueella on lukuisia vanhoja kartanoita ja linnoja, kuten Mustion linna ja raunioituneet Grabbackan linna ja Junkarsborgin puulinna.
Kauan asutulla alueella on paljon hautakalmistoja eri aikakausilta. Niitä löytyy muun muassa Brobackasta, Stora ja Lilla näsetistä, sekä Kroggårdsmalmenista.
Urheilu
Entisen Pohjan kunnan alueella on myös kaksi täysimittaista golfkenttää, kaksi ratsastuskeskusta, laskettelukeskus sekä urheiluopisto.
[muokkaa] Urheiluseuroja
- Bollklubben-46 (BK-46), jalka- ja käsipallo
- IF Raseborg, yleisurheilu
- Floorball Club Elit (FBC Elit), salibandy
- Fiskarin Urheilijat -47, suunnistus, yleisurheilu
- Karjaan Ura, suunnistus
- Ekenäs Idrottsförening, jalka- ja käsipallo
- Raaseporin Korilla, frisbeegolf ja paintball
Varuskunta
Uudenmaan Prikaati toimii Raaseporin alueella Dragsvikissä.
Kuvia
-
Vanhaa Tammisaarta
-
Vanhaa Tammisaarta
-
Vanhaa Tammisaarta
-
Tammisaaren venesatama etelästä
-
Tammisaaren rautatieasema
Alueella ennen sijainneet kunnat
- Tammisaari
- Karjaa
- Pohja
- Tenhola (liitetty Tammisaareen 1993)
- Snappertuna (liitetty Tammisaareen 1977)
- Bromarv (liitetty Tenholaan 1977)
- Tammisaaren maalaiskunta (liitetty Tammisaareen 1977)
- Karjaan maalaiskunta (liitetty Karjaaseen 1969)
Lähteet
- ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2011 1.1.2011. Maanmittauslaitos. Viitattu 24.2.2011.
- ↑ a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2011. Väestörekisterikeskus. Viitattu 18.2.2011.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus: demography. Viitattu 31.3.2011.
- ↑ a b Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus. Viitattu 31.3.2011.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2011 29.11.2010. Verohallinto. Viitattu 1.1.2011.
- ↑ Vieläkö Raaseporin vaakunaa vatvotaan? Länsi-Uusimaa.
- ↑ Tilastokeskus, Markku Nieminen: Kesämökkibarometri 2009 (pdf) (sivu 25) 19.3.2009. Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 13.5.2009. suomi
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Raasepori Wikimedia Commonsissa
- Raaseporin kaupunki
sunnuntai 10. huhtikuuta 2011
BILNÄS,PINJAINEN-FINLAND
Pinjainen
Pinjainen (ruots. Billnäs) on Raaseporin kaupungissa Kuninkaantien varrella sijaitseva kylä ja entinen rautaruukki. Billnäsin ruukkikylä osana Pohjan ruukkien maisema kuuluu Suomen kansallismaisemiin. Nimitystä Billnäs käytetään myös suomen kielessä, erityisesti kylän vanhasta osasta puhuttaessa.
Sisällysluettelo |
Historia
Pinjaisten "isä" oli vuorimestari Carl Billsten, joka sai rautaruukin perustamisoikeuden Karjaanjoen (Mustionjoen) koskeen vuonna 1641. Yksityisestä aloitteesta perustettu ruukki kohtasi ensimmäiset vaikeutensa jo 1659, kun paikalliset talonpojat hävittivät ruukin liiallisiksi kokemiensa rasitteiden takia. Toinen tuho kohtasi Billnäsiä isovihan muodossa, jonka aikana venäläiset hävittivät ruukin lähes kokonaan.
Isovihan jälkeen ruukkiyhtiön ostivat veljekset Mikael Hising ja Johan Hising, joka perusti Billnäsiin muun muassa maamme ensimmäisen puutarhakoulun.
Billnäs Bruks Aktiebolag -nimellä toiminut yhtiö (vuodesta 1935 O.Y. Billnäs A.B.) valmisti muun muassa takomotuotteitta, joista kuuluisimpia ovat kirveiden terät. Tehtaat valmistivat vuodesta 1909 alkaen myös laadustaan tunnettuja konttorikalusteita.
Billnäsin tehtaiden osake-enemmistö siirtyi Oy Fiskars Ab:lle vuosina 1918—1920 ja kokonaan tehtaat siirtyivät Fiskars-yhtiön omistukseen vuonna 1957. O.Y. Billnäs A.B. sulautettiin lopullisesti emoyhtiö Fiskarsiin 1970 ja samalla lopetettiin myös huonekalutehtaan toiminta.
Billnäsin ruukkialue on vaihtanut omistajaa. 15.12.2008 tehdyllä kaupalla Pohjan kunta myi omistuksessaan olleen 4.7 hehtaarin jokirantaalueen sekä sillä sijaitsevan yhdentoista teollisuusrakennuksen kokonaisuuden yrittäjä Olli Muuraiselle osaksi Management Events - yhtiöitä.
Tehtaiden toiminnan loppuminen
Fiskars -yhtiön toiminta Billnäsin vanhassa osassa lakkasi pääosin vuonna 1989, jolloin suurin osa toiminnoista siirrettiin uusiin tiloihin noin kahden kilometrin päähän, lähelle Karjaan rajaa. Vanhan osan teollinen toiminta loppui kokonaan vuonna 2002, kun myös työkalutehdas Tooling siirrettiin saksitehtaan yhteyteen.
Entinen ruukkialue kuuluu Suomen kansallismaisemiin.
Rautatieasema-alue
Helsingin ja Turun välisen Rantaradan linjaus kulki alun perin Pinjaisten läpi, joskaan ei enää vuoden 1989 rataoikaisujen jälkeen kylän ydinosan kautta. Vanhan rautatien penger sekä asema-alueen asuinrakennukset ovat kuitenkin yhä jäljellä.
Rakennukset
Billnäsin ruukkialueella on jäljellä runsaasti kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia, joista merkittävin on 1600-luvulta peräisin oleva Iso paja. Entiset tuotantorakennukset sijoittuvat pääosin ruukkia halkovan Karjaanjoen (Mustionjoen) eteläpuolelle.
Pohjoisrannalla sijaitsevat entiset maatalousrakennukset, joista vaikuttavimman kokonaisuuden muodostavat ns. Poliittisen kulman rakennukset; isännöitsijän huvila (1915), viljamakasiini (1778), vanha talli (1778) sekä härkätalli (1888). Pohjoisrannalla sijaitsee myös Lars SonckinVilla Billnäs, joka on valmistunut vuosina 1916–1917. Se rakennettiin vuonna 1915 tulipalossa tuhoutuneen puisen Villa Billnäsin tilalle. Koskenkyläntiellä, korkeimmalla kukkulalla sijaitsee Billnäs Lokalen, 1917, joka on täysin säilynyt huomattavan kokoinen puurakenteinen seuraintalo. piirtämä kivirakenteinen ruukinkartano
Suurinta osaa kylän vanhan ja arvokkaimman osan kiinteistöistä hallitsee Billnäs Samlade Verk Oy kiinteistöyhtiö, joka kuuluu Olli Muuraisen omistamiin Managament Events yhtiöihin.
Tapahtumat
Billnäsin alueella järjestetään vuosittain lukuisia tapahtumia. Tietoja tapahtumista löytyy Pro Billnäs ry:n tapahtumakalenterista
Yhdistystoiminta
- Kyläyhdistyksenä toimii 1976 perustettu Pro Billnäs ry.
- Mielenterveysyhdistys Kaippari ry
- Karjaan elävän musiikin yhdistys KELMU
- Billnäsin vapaaehtoinen palokunta
Yritystoiminta
- Billnäsin ruukki
- Rakennusapteekki
- Billnäsin taimisto
- Raaseporin kulttuuriverstas Oy Ab