Bengtskärin majakka
Bengtskärin majakka sijaitsee saaristomerellä 15 meripeninkulmaa (28 km) Hangosta länsilounaaseen. Majakka1906 Bengtskäringraniittia ja tiiltä, ja sen suunnitteli arkkitehti Florentin Granholm. Bengtskärin majakka on Pohjoismaiden korkein majakka, ja SuomenRosala sijaitsee Bengtskäristä noin 18 kilometriä pohjoiseen. Bengtskärin majakka on nykyisin suosittu matkailukohde. rakennettiin vuonna matalalle kallioluodolle, jonka lähistölle oli ajanut moni laiva karille. Majakan rakennusmateriaalina käytettiin eteläisin asuttu alue. Sen korkeus on merenpinnasta mitattuna 52 metriä ja maan pinnasta 45,5 metriä. Lähin saaristokylä
[muokkaa] Majakkahanke
Bengtskärin luodolle oli ehdotettu valomajakkaa jo 1800-luvun lopulla, mutta majakkahanke otettiin vakavasti vasta vuonna 1905, kun uusi höyrylaiva S/S Helsingfors ajoi karille kohtalokkain seurauksin. Saman vuoden lopulla luotsilaitos antoi arkkitehti Florentin Granholmille tehtäväksi laatia piirustukset uudelle majakalle, josta piti tulla jo suunnitteluvaiheessa Itämeren mahtavin.
Bengtskärin kallioluoto tutkittiin vuoden 1906 alussa. Sen korkein kohta oli kahdeksan metriä merenpinnan yläpuolella. Kallion kiviaines oli laadukasta graniittia, joten se kelpuutettiin majakan rakennusaineeksi. Helmikuussa valmistuivat rakennustyömaan parakit ja 33 työmiestä pääsi aloittamaan kallion louhinnan rakennusmateriaaliksi. Maaliskuun puolivälissä työt jouduttiin väliaikaisesti keskeyttämään, kun voimakkaan etelämyrskyn nostattamat hyökyaallotHeinäkuussa majakan perustukset olivat valmiit ja muuraustyöt aloitettiin. Östergårdin tiilitehtaalta Hangosta kuljetettiin yli 448 000 tiiltä. Luodon parakeissa asui sillä hetkellä jo 124 työntekijää, joista 40 oli apumiehiä, 35 kivimiehiä, 22 muurareita, 12 lastinkantajia ja 5 seppiä. Työntekijöistä suurin osa oli kotoisin Rosalasta ja Hiittisistä. veivät mukanaan suurimman osan rakennustarpeista.
11. elokuuta pidettiin luodolle rakennetun asuinsiiven harjannostajaiset, johon luotsilaitoksen päällikkölaiva Eläköön toi juhlavieraat. Heidän joukossaan olivat muun muassa Otto Donner ja Nikolai Sjöman. Majakkatornin perustuksiin muurattiin vanhan tavan mukaan majakan piirrustukset, perustamisasiakirja ja sen ajan kolikkorahoja. Tilaisuuteen sisältyi Donnerin juhlapuhe, ilotulitus ja Maamme-laulu. Tilaisuuden päätyttyä aloitettiin itäpään pyöreän majakkatornin muuraustyöt.
Rakennustyöt saatiin valmiiksi lokakuussa, ja luodolle tuotiin majakan valolaite, jonka oli valmistanut pariisilainen Barbier & Turennen tehdas. Valolaitteiston valotunnuksena oli kolme välkkyä joka 20 sekunti ja kantomatka peräti 20 meripeninkulmaa. Valaisimien polttoaineena käytettiin petrolia. Majakan valo sytytettiin ensi kertaa 19. joulukuuta 1906.
Talvella vuonna 1907 majakan ullakolle asennettiin seitsenmetrinen sumusireeni, jonka ääni kuului aina 15 meripeninkulman päähän.
Majakka sotatoimien kohteena
Ensimmäinen maailmansota
Bengtskärin majakka joutui sotatoimien kohteeksi ensimmäisessä maailmansodassa vuonna 1914, kun saksalaiset risteilijät ampuivat majakkaa kohti parikymmentä kranaattia. Majakan tärkeät valolaitteet eivät kuitenkaan vahingoittuneet. Saksalaiset selittivät myöhemmin, että ammuskelun tarkoituksena oli houkutella venäläiset Nikolain sotalaivat ulos merelle.
Tuhot korjattiin vuonna 1919, jolloin suurin osa Bengtskärin vesialuetta ympäröivistä miinakentistä oli raivattu. Vielä korjausten alettua räjähti rannassa ajomiina särkien alakerran ikkunoita.
Toinen maailmansota
Talvisodan alettua majakkaa käytettiin rannikkopuolustuksen tulenjohtotornina. JatkosodanNeuvostoliitolle luovutettua Hangon vuokra-aluetta ja oli suomalaisille tärkeä tähystys- ja tulenjohtopaikka. Bengtskärille lähetettiin vartiomiesten lisäksi joukko rannikkojääkäreitä, joten Bengtskärin vahvuus oli 41 miestä. aikaan Bengtskärin majakka joutui jälleen uhatuksi, sillä se oli lähellä
Neuvostoliitto teki majakalle yllätyshyökkäyksen 26. heinäkuuta 1941. Aamuyöllä neljästä venäläisestä veneeestä nousi maihin komppania erikoiskoulutettuja maihinnousujoukkoja. Ylivoima pakotti suomalaiset perääntymään majakan sisätiloihin. Vain kolme miestä jäi tulittamaan asemistaan. Ammusten loputtua kaksi heistä ui Dömmaskärin luodolle parin kilometrin päähän ja selvisi hengissä. Kolmas kaatui asemaan.
Taistelut jatkuivat raivokkaana majakkarakennuksessa, johon venäläiset olivat tunkeutuneet. Puolustusta johtava luutnantti Fred Luther pyysi radiolla apuvoimia rannikkotykistöltä, joka tulitti ensin maihinnousualuksia, jotta venäläiset eivät pääsisi pakenemaan. Muutaman tunnin kuluttua suomalaiset tekivät maihinnousun luodon itäpuolelle ja iskivät venäläisiä takaapäin. Taistelu päättyi illansuussa suomalaisten voittoon. Taistelussa kaatui suomalaisia noin 30 ja venäläisiä yli 60. Ilmavoimien osallistuttua taisteluun sen loppupuolella toisessa kerroksessa räjähti pommi, joka rikkoi lyhdyn valolaitteineen ja sumumerkinantoaseman. Puiset ulkorakennukset paloivat poroksi.
Sodan päätyttyä aloitettiin korjaustyöt, ja ne kestivät vuoteen 1950, jolloin majakka otettiin uudelleen käyttöön.
Kohti nykyaikaa
Bengtskärin majakan huippu Syksyllä 1968 Bengtskärin majakka automatisoitiin ja majakanvartijoiden virat lakkautettiin, sillä majakalla ei ollut enää merkitystä meripelastusasemana. Sähkökäyttöiset valolaitteet poistettiin ja asetyleenikäyttöiseksi muutetun majakan kaasuvarastot mitoitettiin niin suuriksi, että ne riittivät koko vuodeksi.
Kosteus ja korroosio rapauttivat majakkaa, mutta huomattavasti suurempaa vahinkoa aiheuttivat ilkivallantekijät, jotka rikkoivat ikkunoita ja sammuttivat majakan kaasuliekin.
Vuonna 1983 Bengtskär muutettiin uudelleen sähkökäyttöiseksi. Se varustettiin tuulipotkurillageneraattorilla. Vuonna 1983 Bengtskäriä tarjottiin lehdessä vuokralle. Vuokraamisen tarkoitus oli saada majakkaan väkeä pitämään ilkivallantekijät poissa. Elokuussa majakka vuokrattiin Pro Bengtskär nimiselle yhdistykselle. Yhdistys alkoi korjata majakkaa, mutta varojen loputtua työ jouduttiin keskeyttämään. Vuonna 1992 Turun yliopisto ryhtyi jatkamaan majakan korjaustöitä ja muuttamaan Bengtskär museo- ja matkailukohteeksi, mihin tarkoitukseen se valmistui vuonna 1995. Majakka avattiin yleisölle ja matkailijoille vuoden 1995 kesällä. ja
Aiheesta muualla
Koordinaatit: 59°43.4′N, 22°30.1′E
