Sivut

tiistai 19. huhtikuuta 2011

PORVOO-FINLAND

Porvoo


Porvoo
Borgå
Porvoo.vaakuna.svg Porvoo.sijainti.suomi.2010.svg

vaakuna

sijainti

www.porvoo.fi
Sijainti 60°23′35″N, 25°39′50″E
Maakunta Uudenmaan maakunta
Seutukunta Porvoon seutukunta
Perustettu n. 1380
Kuntaliitokset Porvoon mlk (1997)
Pinta-ala ilman merialueita 664,90 km²
155:nneksi suurin 2011
Kokonaispinta-ala 2 139,19 km²
38:nneksi suurin 2011
[1]
– maa 654,70 km²
– sisävesi 10,20 km²
– meri 1 474,29 km²
Väkiluku 48 802
21:nneksi suurin 31.1.2011
[2]
väestötiheys 74,54 as/km² (31.1.2011)
Ikäjakauma 2010 [3]
– 0–14-v. 18,1 %
– 15–64-v. 66,4 %
– yli 64-v. 15,5 %
Äidinkieli 2010 [4]
suomenkielisiä 64,9 %
ruotsinkielisiä 31,1 %
– muut 4,1 %
Kunnallisvero 19,25 %
251:nneksi suurin 2011
[5]
Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula

Porvoo (ruots. Borgå) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee maan etelärannikolla Uudenmaan maakunnassa. Kaupungin asukasluku on 48 802[2]. Kaupunki on kaksikielinen; 64,9 prosenttiasuomenkielisiä, 31,1 prosenttia ruotsinkielisiä ja 4,1 prosenttia muunkielisiä.[4]väestönlaskennan mukaan 54,7 prosenttia porvoolaisista puhui äidinkielenään ruotsia.[6]Askola, Loviisa, Myrskylä, Pornainen ja Sipoo. Porvoo oli Itä-Uudenmaan maakunnan maakuntakeskus. asukkaista on Vielä 1960-luvulla enemmistö kaupungin asukkaista oli ruotsinkielisiä; vuoden 1960 Porvoon naapurikunnat ovat

Porvoossa on vuodesta 1923 lähtien ollut Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ruotsinkielisen Porvoon hiippakunnan (Borgå stift) piispanistuin. Piispana on toiminut vuoden 2010 alusta Björn Vikström (s. 1963). Porvoossa ilmestyvä ruotsinkielinen sanomalehti Borgåbladet1860 ja on Suomen kolmanneksi vanhin sanomalehti. Porvoossa ilmestyvät myös Uusimaa (perustettu 1894) sekä ilmaisjakelulehdet Vartti (ent. Itäväylä) (1984) ja Väre (ent. Ilta-Uusimaa) (2004). Etäisyys Porvoon keskustaan Helsingin itärajalta on noin 40 kilometriä, nyt noin 35 kilometriä Helsingin uudelle itärajalle osakuntaliitoksen takia. Porvoon alueen suurimpia saaria ovat Vessöö [7], Emäsalo, Suur-Pellinki, Kråkö, Hakasalo, Onas ja Pirttisaari. perustettiin vuonna

Sisällysluettelo



Historia

Porvoo on saanut nimensä Porvoonjoen lähellä sijainneen maalinnoituksen ruotsinkielisen nimen Borgå perusteella (borg = linna, å = joki). Nykyinen Porvoon kaupunki perustettiin 1. tammikuuta 1997 lakkauttamalla silloiset Porvoon maalaiskunta ja Porvoon kaupunki ja perustamalla uusi kunta. Porvoon pitäjä mainittiin jo 1300-luvun alussa asiakirjoissa. Vanhalle Porvoon kaupungille myönnettiin kaupunkioikeudet noin vuonna 1380, mutta kaupunki juhlii virallisesti perustamisvuotenaan vuotta 1346, joka on vanhemmassa lähteessä mainittu todennäköisesti virheellinen vuosi. Kaupungin sanotaan olevan Suomen toiseksi vanhin, vaikkakin Ulvila sai kaupunkioikeudet toisena Suomessa vuonna 1365lähde?. Ensimmäinen tieto Porvoonjoen ylittävästä sillasta on vuodelta 1421.

Porvoo on historiansa aikana ehditty polttaa useampaan kertaan, milloin asialla ovat olleet venäläiset, milloin muut. Suurin palo vuonna 1760 sai alkunsa erään porvoolaisemännän kalakeitosta. Vuonna 1809 Porvoossa pidettiin Venäjän keisari Aleksanteri I:n toimesta valtiopäivät.

Kansallisrunoilija Johan Ludvig Runeberg asui Porvoossa vuodesta 1837. Hänen kotinsa toimii nykyään museona. Taidemaalari Albert Edelfelt syntyi kaupungin lähellä.

Nykyisin Porvoon tuomiokirkkona tunnettu kirkko Porvoon vanhassakaupungissa oli keskiaikaisen Kuninkaantien varrella. Se on laajahkon puutalokaupungin, Vanhan Porvoon, ympäröimä. Porvoon uusi keskusta rakennettiin vanhankaupungin eteläpuolelle 1800-luvulla empiretyyliin, mutta purettiin osin 1960-luvun tienoilla modernien liikerakennusten tieltä.


Politiikka

paikkajako ja äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa
vaalit paikat äänestys-
aktiivisuus
RKP SDP Kok. SKDL
Vas.
Kesk. SKL
KD
Vihr. Muut
1976 15 13 8 4 -- 1
2a 75,0%
1980 14 15 9 1 1 1
2 76,5%
1984 16 15 8 2 -- -- 2 -- 72,4%
1988 16 14 9 1 -- 1 1 1b 68,1%
1992 15 15 8 1 -- 1 3 -- 68,9%
1996 20 15 8 1 2 1 4 -- 61,5%
2000 17 16 9 1 2 1 5 -- 59,6%
2004 18 15 8 2 3 -- 5 -- 61,4%
2008 16 14 8 1 2 -- 5 5c 64,2%
a Liberaalinen kansanpuolue
b Kommunistien ja demokraattien yhteislista
c Perussuomalaiset
Lähteet: Tilastokeskus[8][9], Oikeusministeriö[10][11][12][13]


Taajama-alueen kaupunginosat ja lähiöt

Porvoonjoen maisemaa ranta-aittoineen vanhan Porvoon kohdalla
Porvoon keskusta Näsinmäen näkökalliolta kuvattuna
  • Aunela (Ånäs)
  • Eestinmäki (Estbacka)
  • Gammelbacka
  • Hornhattula
  • Huhtinen (Huktis)
  • Joonaanmäki (Jonasbacken)
  • Jernböle
  • Katajamäki (Ensbacka)
  • Kaupunginhaka (Stadshagen)
  • Keskusta (Centrum)
  • Kevätkumpu (Vårberga)
  • Kokonniemi (Uddas)
  • Kuninkaanportti (Kungsporten)
  • Myllymäki (Kvarnbacken)
  • Näsi (Näse)
  • Pappilanmäki (Prästgårdsbacken)
  • Peippola (Pepot)
  • Skaftkärr
  • Suistola
  • Tarkkinen (Tarkis)
  • Tarmola (Östermalm)
  • Vanha Porvoo (Gamla Borgå)
  • Velkala


Kylät ja taajamat

Porvoon tuomiokirkko Porvoonjoen vastarannalta kuvattuna
Porvoon tuomiokirkko tammikuussa 2006
Porvoon tuomiokirkko toukokuussa 2006 tapahtuneen tuhopolton jälkeen
Talvinen maisema Porvoon vanhaan kaupunkiin

Luettelo Porvoon haja-asutuskylistä ja taajamista. Kursiivilla merkityt nimet ovat kylien suomenkielisiä nimiä, mutta joiden ruotsinkieliset nimet ovat tavallisimpia.


  • Ali-Vekkoski (Söderveckoski)
  • Anttila (Andersböle)
  • Baggböle
  • Bjurböle
  • Bosgård
  • Brattnäs
  • Eerola (Eriksdal)
  • Emäsalo (Emsalö)
  • Epoo (Ebbo)
  • Fagersta
  • Gammelbacka
  • Grännäs
  • Gäddrag
  • Haikkoo (Haiko)
  • Hakasalo (Haxalö)
  • Hamari (Hammars)
  • Haksi (Hax)
  • Henttala
  • Hinthaara (Hindhår)
  • Hommanäs
  • Hornhattula
  • Hummelsund
  • Häihä (Boe)
  • Ilola (Illby)
  • Jakari (Jackarby)
  • Kaalahti (Kalax)
  • Kaarenkylä (Karsby)
  • Kalastajakylä (Fiskarbyn)
  • Kallola
  • Kankaanmäki
  • Kardrag
  • Kaarlenkylä (Karleby)
  • Kerkkoo (Kerko)
  • Kiiala (Kiala)
  • Kilpilahti (Sköldvik)
  • Klemetti (Klemetsby)
  • Kortisbacka
  • Kraakku (Kråkö)
  • Kreppelby
  • Kroksnäs
  • Kulloo (Kullo)
  • Kurböle
  • Kuris
  • Lehtimäki (Lövkulla)
  • Linnanpekki (Linnanbäck)
  • Londböle
  • Metsäkylä
  • Mickelsböle
  • Munkkala (Munkby)
  • Mustijoki (Svartså)
  • Myllykylä (Molnby)
  • Mörtnäs
  • Noorikki (Norike)
  • Nyby
  • Nygård
  • Onas
  • Orrenkylä (Orrby)
  • Pellinki (Pellinge)
  • Pentinkylä (Bengtsby)
  • Piirlahti (Pirlax)
  • Pirttisaari (Pörtö)
  • Pitkäniitty
  • Ramsholmen
  • Renum
  • Rita
  • Saksala (Saxby)
  • Sannainen (Sannäs)
  • Seitlahti (Seitlax)
  • Sikilä (Siggböle)
  • Skavarböle
  • Sondby
  • Stensböle
  • Suni (Sundö)
  • Suomenkylä (Finnby)
  • Svartbäck
  • Söderby
  • Tamminiemi (Eknäs)
  • Tarkkinen (Tarkis)
  • Teissala (Teisala)
  • Tirmoo (Tirmo)
  • Tolkkinen (Tolkis)
  • Treksilä (Drägsby)
  • Tuorila (Torasbacka)
  • Tyysteri (Tjusterby)
  • Vaarlahti (Varlax)
  • Vanhamoisio (Gammelgård)
  • Vekjärvi (Veckjärvi)
  • Virtaala (Strömsberg)
  • Virviikki (Virvik)
  • Voolahti (Vålax)
  • Västermunkby
  • Ylikki (Ylike)
  • Yli-Vekkoski (Norrveckoski)
  • Åby
  • Åminsby


Liikenne

Porvoota palvelevat seuraavat pää- ja maantiet:

Entisen valtatien, Mannerheiminkadun lisäksi Porvoota halkoo toinenkin pääväylä, Aleksanterinkatu.

Porvoon radan kaupallinen henkilöliikenne on lopetettu. Radan alkuosa Ollin vaihteelle on tavaraliikenteen käytössä ja loppuosasta on tehty Porvoon museorautatie.[14]

Porvoonjoessa, joen itäisellä rannalla aivan kaupungin keskustassa vierasvenesatama. Myös Hamarissa on vieraileville veneille varattu mahdollisuus ankkuroida aallonmurtajaan.[15]

Porvoon Backakseen kaavaillaan Helsingin seudun toista lentoasemaa, joka palvelisi rahti- ja pienlentoyhtiöiden liikennettä.


Satamat

Porvoossa sijaitsee tonnimäärältään Suomen suurin satama, Neste Oilin Porvoon öljynjalostamon[16] satama.


Tapahtumat

Juhannuksen jälkeen kesä- ja heinäkuun vaihteessa järjestetään Porvoossa Taidetehtaalla vuosittainen Avanti! Suvisoitto musiikkijuhla.


Ystävyyskaupungit


Kuuluisia porvoolaisia

J.L. Runebergin kotimuseo


Katso myös


Lähteet


Viitteet

  1. Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2011 1.1.2011. Maanmittauslaitos. Viitattu 24.2.2011.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2011. Väestörekisterikeskus. Viitattu 18.2.2011.
  3. Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus: demography. Viitattu 31.3.2011.
  4. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus. Viitattu 31.3.2011.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2011 29.11.2010. Verohallinto. Viitattu 1.1.2011.
  6. Avain omaan maahan - tietoja Suomen kaupungeista, kauppaloista ja maalaiskunnista, s. 15. Helsinki: Sanoma Osakeyhtiö, 1964.
  7. Vessöön saaren kotisivut
  8. Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: Kunnallisvaalit 1976-2004 (Tilastokeskus 2008)
  9. Kunnallisvaalit 1988 (Tilastokeskus 1989), s. 38–39, 178.
  10. Kunnallisvaalit 1996 (Oikeusministeriö 1997)
  11. Kunnallisvaalit 2000 (Oikeusministeriö 2000)
  12. Kunnallisvaalit 2004 (Oikeusministeriö 2004)
  13. Kunnallisvaalit 2008 (Oikeusministeriö 30.10.2008)
  14. Porvoon radan historiaa
  15. Porvoon vierassatama viitattu 17.7.2008
  16. Satama - Neste Oil www.nesteoil.f. Viitattu 1.11.2010.


Aiheesta muualla


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti