UTSJOKI-FINLAND

Utsjoki

Utsjoki Ohcejohka
vaakuna	sijainti
www.plappi/utsjoki.net/
Sijainti	69°54′25″N, 27°01′25″E
Maakunta	Lapin maakunta
Seutukunta	Pohjois-Lapin seutukunta
Perustettu	1876
Kokonaispinta-ala	5 371,81 km² 13:nneksi suurin 2010 [1]
– maa	5 144,29 km²
– sisävesi	227,52 km²
Väkiluku	1 298 322:nneksi suurin 31.3.2010 [2]
– väestötiheys	0,25 as/km² (31.3.2010)
Ikäjakauma	2008 [3]
– 0–14-v.	13,8 %
– 15–64-v.	65,8 %
– yli 64-v.	20,3 %
Äidinkieli	2008 [4]
– suomenkielisiä	51,6 %
– ruotsinkielisiä	0,2 %
– saamenkielisiä	46,6 %
– muut	1,7 %
Kunnallisvero	20,5 % 31:nneksi suurin 2010 [5]
Kunnanjohtaja	Viljo Pesonen
Kunnanvaltuusto	15 paikkaa
2009–2012[6] • Kesk. • muut • Kok. • SDP	8 4 2 1

Utsjoki (pohjoissaameksi Ohcejohka, inarinsaameksi Uccjuuhâ, koltansaameksi Uccjokk, norjaksi Utsjok) on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnassa. Kunnassa asuu 1 298 ihmistä^[2] ja sen pinta-ala on 5 371,81 km², josta 227,52 km² on vesistöjä.^[1] Utsjoen väestötiheys on vain 0,25 asukasta/km², ja se on Suomen kolmanneksi harvimpaan asuttu kunta Savukosken ja Enontekiön jälkeen.

Utsjoen ainoa naapurikunta on Inari. Lisäksi kunta rajoittuu pohjoisessa Norjaan. Norjassa rajakuntina ovat Kaarasjoki, Tana ja Uuniemi.

Utsjoki on sekä Suomen että Euroopan unionin pohjoisin kunta, ja Euroopan unionin pohjoisin piste on merkitty myös muistokivellä. Utsjokilaakso on valittu erääksi Suomen kansallismaisemista ja on myös yksi valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista Suomessa.

Sisällysluettelo [piilota] 1 Kyliä 2 Liikenneyhteydet 3 Talous 4 Luonto 5 Ilmasto 6 Väestö 7 Viitteet 8 Aiheesta muualla

[muokkaa] Kyliä

Asutus on keskittynyt pääsääntöisesti Suomen ja Norjan välisen rajajoen, Tenon varrelle. Kunnan kylät ovat Nuorgam, Utsjoen kirkonkylä, Nuvvus, Dalvadas, Outakoski, Rovisuvanto, Karigasniemi ja Kaamasmukka.

[muokkaa] Liikenneyhteydet

Utsjoelle saatiin kunnollinen tieyhteys vasta vuonna 1958. Sitä ennen Karigasniemen ja Utsjoen välinen liikenne hoidettiin lähinnä veneillä Tenojokea pitkin, ja tällä välillä sijaitsi myös kulkua hankaloittava koski, Yläköngäs. Talvisaikaan jokea pitkin ajettiin jopa autolla, mistä on kertomus Raimo O. Kojon kirjassa Teno, Saamen ja lohen virta (WSOY 1984). Karigasniemeltä Utsjoelle Tenon rantaa kulkeva tie valmistui 1970-luvulla.

Suunnistustaulu Utsjoen keskustassa seututie 970 ja valtatie 4 risteyksessä.

Nykyisin Utsjoki on valtatien 4 pohjoinen päätepiste. Eurooppatie E75 jatkuu vuonna 1993Saamen siltaa pitkin edelleen Norjaan ja yhtyy siellä Norjaa halkovaan E6-tiehen valmistunutta .

[muokkaa] Talous

Utsjoen tärkeimmät elinkeinot ovat poronhoito ja Tenojoen lohenkalastus sekä sen mukanaan tuoma matkailu. Monelle utsjokiselle melkein ammatiksi käypää on talviaikaan riekonAlkon myymälä on norjalaisten ahkerassa käytössä. Utsjoella on monta lomakylää mm. Tenonlohituvat, ja suurin osa niistä on perheyrityksiä. ansapyynti. Norjalaiset ovat merkittävä asiakaskunta alueen yrityksille. Suomalaisen lihan ja lihatuotteiden kauppa Norjaan käy vilkkaasti. Samoin 2001 avattu Nuorgamin

[muokkaa] Luonto

Utsjoen kasvillisuus on arktisen tundran ja pohjoisten havumetsien vaihettumisaluetta, hemiarktista kasvillisuusvyöhykettä. Tuntureilla kasvillisuus on paljakkaa. Tällä alueella on laajoja tunturikoivikoita. Utsjoella talvi on pitkä, pimeä ja kylmä. Lyhyen kesän aikana Utsjoella on noin kaksi kuukautta kestävä yötön yö. Kesät ovat muuhun Suomeen nähden viileitä, helteitä ei ole joka vuosi. Utsjoella sijaitsee Kevon luonnonpuisto ja siellä Ilmatieteen laitoksen sääasema. Luonnonpuistossa on kuuluisa Kevon syvä kanjoni ja sen vartta kulkeva runsaan 50 kilometrin mittainen retkeilypolku, jota luonnonpuistossa täytyy rajoitusaikana käyttää. Myös Nuorgam–Sevettijärvi -retkeilyreitti on suosittu mutta verrattain vaativa taival. Kunnassa sijaitsee myös Suomen laajin erämaa Kaldoaivi. Utsjoella on paljon marjoja, muun muassa puolukoita, hilloja, variksenmarjoja ja mustikoita.

[muokkaa] Ilmasto

Utsjoki on Suomen pohjoisin kunta, ja siellä sijaitseva Lapin tutkimuslaitos Kevo on Suomen kuivin ja pilvisin paikka: auringonpaistetunteja keskimäärin 1279h ja sadetta 415,1mm vuodessa.

Kevon kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Keskilämpötila (°C) -14,6 -13,5 -8,8 -2,9 3,3 9,6 12,9 10,5 5,5 -1 -8,3 -12,4 Ø -1,6 Sadanta (mm) 26 20,6 19,7 21,5 24,4 45,1 69,1 57,1 40 37,2 28,6 25,8 Σ 415,1 L ä m p ö t i l a S a d a n t a 26 20,6 19,7 21,5 24,4 45,1 69,1 57,1 40 37,2 28,6 25,8 Lähde: Kevon sääaseman tietoja 1962 alkaen (1962-2008)

[muokkaa] Väestö

Vuonna 2009 Utsjoella asui 1 302 henkeä. Suomea puhui äidinkielenään 662 henkilöä ja saamea 611 henkeä. Ruotsinkielisiä oli 3 ja muiden kuin aiemmin mainittujen kielten puhujia oli 26.^[7]

[muokkaa] Viitteet

1. ↑ ^{1,0 1,1} Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2010 1.1.2010. Maanmittauslaitos. Viitattu 5.3.2010.
2. ↑ ^{2,0 2,1} Kuntien asukasluvut kuukausittain aakkosjärjestyksessä 31.3.2010. Väestörekisterikeskus. Viitattu 13.4.2010.
3. ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus: demography. Viitattu 28.4.2009.
4. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus. Viitattu 11.4.2009.
5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2010 24.11.2009. Verohallinto. Viitattu 9.1.2010.
6. ↑ Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 16.2.2009.
7. ↑ http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Utsjoki Wikimedia Commonsissa
• Utsjoen kunnan kotisivut

Utsjoen kirkko ja kirkkotuvat

Saamen silta ja Utsjoen taajaman rakennuksia nähtynä Norjan puolelta

Utsjoen keskusta