Sivut

lauantai 16. huhtikuuta 2011

RAASEPORI-FINLAND

Raasepori


Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia. Raaseporin linnasta on oma artikkelinsa.
Raasepori
Raseborg
Raasepori.vaakuna.svg Raasepori.sijainti.suomi.2009.svg

vaakuna

sijainti
www.raasepori.fi
Sijainti 59°58′30″N, 23°26′10″E
Maakunta Uudenmaan maakunta
Seutukunta Raaseporin seutukunta
Perustettu 2009
Kuntaliitokset Karjaa (2009)
Pohja (2009)
Tammisaari (2009)
Pinta-ala ilman merialueita 1 215,12 km²
72:nneksi suurin 2011
Kokonaispinta-ala 2 354,17 km²
30:nneksi suurin 2011 [1]
– maa 1 147,70 km²
– sisävesi 67,42 km²
– meri 1 139,05 km²
Väkiluku 29 079
36:nneksi suurin 31.1.2011 [2]
– väestötiheys 25,34 as/km² (31.1.2011)
Ikäjakauma 2010 [3]
– 0–14-v. 16,1 %
– 15–64-v. 62,9 %
– yli 64-v. 21,0 %
Äidinkieli 2010 [4]
– suomenkielisiä 31,1 %
– ruotsinkielisiä 65,6 %
– muut 3,4 %
Kunnallisvero 21 %
4:nneksi suurin 2011 [5]
Kunnanjohtaja Mårten Johansson

Raasepori (ruots. Raseborg) on suomalainen kaupunki, joka syntyi 1. tammikuuta 2009, kun Tammisaaren ja Karjaan kaupungit sekä Pohjan kunta yhdistyivät. Yhdistymisestä päättivät kunnanvaltuustot 18. kesäkuuta 2007. Raaseporin kaupungissa on 29 079 asukasta[2], joista hieman yli puolet asuu Tammisaaressa. Väkiluvultaan Raasepori on Suomen 36. suurin kunta. Raaseporin asukkaista 65,6 prosenttia on ruotsinkielisiä.[4]

Uuden kaupungin nimi on peräisin Tammisaaren Snappertunassa sijaitsevasta Raaseporin linnasta. Historiallisesti seutu on myös keskiajalla kuulunut Raaseporin lääniin. Kaupungille valittiin kutsukilpailun perusteella uusi vaakuna, jota on kritisoitu sen epäheraldisuudesta ja valinnan menettelytapojen vuoksi.[6]

Suomen kunnista Raaseporissa on kuudenneksi eniten kesämökkejä. Vuoden 2009 alussa niitä oli 6 200.[7]

Raaseporin naapurikunnat ovat Hanko, Kemiönsaari, Salo, Inkoo, Lohja ja Karjalohja. Raaseporin seurakuntayhtymään (ruots. Raseborgs kyrkliga samfällighet) kuuluu kahdeksan seurakuntaa: Bromarvin, Snappertunan, Tammisaaren ja Tenholan seurakunnat sekä Karjaan ja Pohjan suomen- ja ruotsinkieliset seurakunnat.

Sisällysluettelo


Historia

Raaseporin linna

Raasepori syntyi vuonna 2009, kun Tammisaari, Pohja ja Karjaa yhdistyivät kaksivuotisen liitosprosessin jälkeen. Alueella on sijainnut useita kuntia.

Raaseporin linna rakennettiin Snappertunaan 1300-luvulla. Karjaasta ja Tammisaaresta on myös ensimmäiset kirjalliset lähteet noilta ajoilta.

Tammisaari sai kaupunginoikeudet 1528, jolloin alueen hallinto siirtyi Snappertunasta sinne. Kaupungin merkittävän kirkon olemassaolo saattoi pelastaa sen kaupunkioikeudet, sillä kuningas Kaarle XI oli vielä 1690-luvulla aikeissa peruuttaa ne. 1600-luvulla kaupungin kaupankäynti kärsi myös merkantilismista eli valtion sääntelystä ja holhouksesta. Muun muassa vuonna 16141636 ulkomaankauppa kiellettiin kokonaan. ulkomaisten alusten tulo kaupungin satamaan kiellettiin ja vuonna

1500-luvulla Raaseporin alueelle perustettiin useita Suomen ensimmäisistä ruukeista. Alueelle kehittyi merkittäviä ruukkikyliä kuten Fiskars, Billnäs, Fagervik, Antskog ja Åminnefors.

Usean kunnan alue alkoi yhdentyä 1900-luvun loppupuolella. Tosin Mustio oli liitetty Karjaan maalaiskuntaan jo 1929. Karjaan mlk puolestaan liitettiin Karjaaseen 1969. Vuonna 1977 alueella tehtiin suuria kuntaliitoksia; Snappertuna ja Tammisaaren mlk liitettiin Tammisaareen ja Bromarv jaettiin Tenholan ja Hangon kesken. Vuonna 1993 Tenhola liitettiin vielä Tammisaareen.


Maantiede

Raasepori sijaitsee Länsi-Uudellamaalla aivan Hankoniemen kannassa. Kaupungin suuresta pinta-alasta ison osan vie sen halkova Pohjanpitäjänlahti. Kaupungin rannikkoa hallitsevat lukuisat saaret, joista suurimmat sijaitsevat Hankoniemen länsipuolella.

Yleisesti Raaseporin maaperää hallitsee Salpausselän pääasiassa moreeni- ja saviperäinenkuivaa kangasta. Vesistöt koostuvat pääasiassa syvälle yltävistä lahdista ja saarien välisistä salmista, sekä muutamista järvistä. Suuria jokia ei ole; merkittävin on Mustionjoki. maa-aines. Kaupungin alueen metsät ovat pääasiassa


Kyliä ja taajamia

Raaseporin suurimmat taajamat ovat Tammisaaren ja Karjaan entiset kaupunkikeskustat. Tammisaari on vanha, 1500-luvulla perustettu kaupunki. Karjaa sen sijaan kehittyi asutuskeskukseksi vasta 1900-luvulla rautatieaseman ympärille.

Huomattavia taajamia ovat myös Mustio, Pohjan kirkonkylä (Pohjankuru) sekä Fiskars.


Tammisaari.vaakuna.svg Tammisaaren alue

Box, Bredvik, Bromarv, Båsa, Dragsvik, Fagernäs, Finby, Finby gränd, Gammelboda, Hangist, Harparskog, Hylta, Höstnäs, Ingvalsby, Jomalvik, Jussaari (Jussarö), Kalvdal, Kansjärvi (Kansjärv), Kelkkala (Kälkala), Kisa (Leksvall), Kivitok, Koivuniemi (Björknäs), Kuivasto (Kvigos), Kulla, Kårböle, Langansböle, Långstand, Malarby, Niitlahti (Nitlax), Norrstrand, Näset, Orvlax, Padva, Pargas, Parkkala (Barkala), Prästkulla, Raasepori (Raseborg), Rekuby, Riilahti (Rilax), Rösund, Siggby, Sillböle, Skogby, Skräddarböle, Skåldö, Sköldargård, Snappertuna, Sommarö, Svenkby, Tallbacka, Tenhola (Tenala), Trollböle, Trollshovda, Västervik, Vättlax, Öby, Östanberg, Österby


Karjaa.vaakuna.svg Karjaan alue

Backby, Backgränd, Bengtsmora, Björnbollstad, Bondby, Brasby, Bredvik, Brynikbacka, Bålaby, Båtsmora, Bällarby, Bällby, Degerby, Domargård, Dönsby, Finnbacka, Finnby, Grabbacka, Gösbacka, Heimos, Hållsnäs, Högben, Ingvallsby, Joddböle, Jällsby, Kansbacka, Karjaan asema (Karis station), Karjaan keskusta (Karis centrum), Kasabacka, Kasaby, Kaunislahti (Grundsjö), Kiila (Kila), Kleven, Knapsby, Konungsböle, Kroggård, Kudiby, Kurby, Kvarvbacka, Leppi (Läpp), Lågbacka, Lövkulla, Mangård, Meltola (Mjölbolsta), Mjölnarby, Mustio (Svartå), Nyby, Osmundsböle, Pappila (Prästgården), Päsarby, Reiböle, Romsarby, Sannäs, Sepänkylä (Smedsby), Snällböle, Starkom, Sutarkulla, Svarvarböle, Svedja, Torsböle, Visanbacka, Västanby, Österby


Pohja.vaakuna.svg Pohjan alue

Andkärr, Ansku (Antskog), Baggby, Björsby, Bockboda, Bollsta (Bollstad), Borgby, Brunkom, Brödtorp, Böle, Dalkarby, Degernäs, Djekenkulla, Ekerö, Elimo, Fiskari (Fiskars), Gammelby, Gennäs, Grabbskog, Grännäs, Gumnäs, Hindraböle, Hällskulla, Jernvik, Kiila (Kila), Klinkbacka, Koppskog, Kuovila (Skogböle), Kvarnby, Kyrkbacka, Lillfors, Mörby, Näsby, Pappila (Prästgården), Persböle, Pinjainen (Billnäs), Pohjankuru (Skuru), Ramskulla, Sidsbacka, Sjösäng, Skarpkulla, Skogäng, Skrittskog, Slicko, Sonabacka, Spakanäs, Starrböle, Sunnanvik, Svedjeby, Sällvik, Tomasböle, Torby, Trädbollstad, Uusikartano (Nygård), Vesterby, Joensuu (Åminne), Åminnefors


Liikenne

Karjaan rautatieasema

Raaseporin kautta kulkee valtatie 25 Hyvinkäältä Hankoon. Se kulkee sekä Karjaan että Tammisaaren keskustojen ohi, ja noin kolmen kilometrin päässä Karjaan keskustasta siitä erkanee Helsinkiin johtava kantatie 51. Tammisaaresta Saloon johtaa kantatie 52.

Karjaan rautatieasema on risteysasema, jossa Helsingin ja Turun välinen rantarata leikkaa Hyvinkäältä Hankoon johtavan radan. Karjaalla pysähtyvät kaikki Helsingin ja Turun väliset junat. Sieltä kulkee myös taajamajunia Hankoon ja lähijunia Helsinkiin. Karjaan ja Hangon välillä liikennöivät junat pysähtyvät myös Tammisaaren rautatieasemalla. Hyvinkään ja Karjaan välillä on vain tavaraliikennettä.


Yrityksiä

Pohja on Suomen metalliteollisuuden synnyinsijoja. Pitäjään perustettiin noin vuonna 1630 Antskogin ruukki, vuonna 1641 Billnäsin ruukki ja vuonna 1649 Fiskarsin ruukki.

Nykyään huomattavimpia Raaseporin alueella toimivia yrityksiä ovat:

  • SBA-Interior Ab, Mustio, laivateollisuus (huonekalut, seinä- ja lattiaelementit), sekä laser- ja metallityöalihankinta. Suurin yksittäinen työnantaja Karjaan kaupungissa (v. 2004)
  • Oy Sisu Auto AB, Suomen ainoa kuorma-autotehdas.
  • Fiskars


Nähtävyyksiä

Tammisaaren kirkko

Raaseporin tunnetuin nähtävyys on Raaseporin linnanrauniot, joka on Tammisaaren ja koko läntisen Uudenmaan merkittävin historiallinen jäänne. Linna on osittain entisöity ja Kesäisin linnan läheisyydessä toimii kesäteatteri, jonka näyttelijät toimivat linnassa myös oppaana. Keskiajalta on peräisin myös Grabben kanava.

Kaupungissa on lukuisia kirkkoja, joista suurin on 1600-luvulla rakennettu Tammisaaren kirkko. Sen rakennustyöt pani alulle vuonna 1651 kreivi Gustaf Adolf Lejonhufvud. Kirkko sai nykyisen ulkoasunsa kaupunkia vuonna 1821 tuhonneen tulipalon jälkeen. Tenholan ja Pohjan kirkot ovat keskiaikaisia harmaakivikirkkoja. Muut kaupungin alueen kirkot Snappertunassa, Karjaalla ja Mustiossa ovat 1600- ja 1700-lukujen puukirkkoja. Nykyinen Bromarvin kirkko on rakennettu aikaisemman palaneen kirkon paikalle 1980–1981.

Raaseporissa sijaitsee myös monia muistomerkkejä. Harparskogissa sijaitsee Mannerheimin kivi, joka on pystytetty paikalle, jossa sotamarsalkka Mannerheim vastaanotti vuonna 1941 Hangon rintamalla taistelleiden joukkojen ohimarssin. Karjaalla sijaitsee Maasillan taistelunTammisaaren vankileirillä kuolleiden punaisten muistomerkki. muistomerkki ja Dragsvikissä sijaitsee

Mustionjoen varrella sijaitsee useita historiallisia ruukkikyliä. Tammisaaren vanhin kaupunginosa, Barckens Udde on suojeltu ja rauhoitettu uusilta rakennuksilta. Sen rakennuskanta koostuu pelkästään 1700- ja 1800-luvun rakennuksista.

Tammisaaren saariston kansallispuisto käsittää osan Raaseporin laajasta saaristosta. Tammisaaressa sijaitsee saariston luontoa esittelevä Tammisaaren luontokeskus. Tammisaaren saaristoon on mahdollista tutustua saaristoristeilyllä, joita tekee M/S Sunnan II. Laiva on entinen sisävesihöyrylaiva Saimaalta. Karjaan Lepinjärvi (Läppträsket) on lintujärvi.

Kaupunginalueella on lukuisia vanhoja kartanoita ja linnoja, kuten Mustion linna ja raunioituneet Grabbackan linna ja Junkarsborgin puulinna.

Kauan asutulla alueella on paljon hautakalmistoja eri aikakausilta. Niitä löytyy muun muassa Brobackasta, Stora ja Lilla näsetistä, sekä Kroggårdsmalmenista.


Urheilu

Entisen Pohjan kunnan alueella on myös kaksi täysimittaista golfkenttää, kaksi ratsastuskeskusta, laskettelukeskus sekä urheiluopisto.

[muokkaa] Urheiluseuroja


Varuskunta

Uudenmaan Prikaati toimii Raaseporin alueella Dragsvikissä.


Kuvia

  • Vanhaa Tammisaarta

  • Vanhaa Tammisaarta

  • Vanhaa Tammisaarta

  • Tammisaaren venesatama etelästä

  • Tammisaaren rautatieasema


Alueella ennen sijainneet kunnat


Lähteet

  1. ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2011 1.1.2011. Maanmittauslaitos. Viitattu 24.2.2011.
  2. ↑ a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2011. Väestörekisterikeskus. Viitattu 18.2.2011.
  3. ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus: demography. Viitattu 31.3.2011.
  4. ↑ a b Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus. Viitattu 31.3.2011.
  5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2011 29.11.2010. Verohallinto. Viitattu 1.1.2011.
  6. ↑ Vieläkö Raaseporin vaakunaa vatvotaan? Länsi-Uusimaa.
  7. ↑ Tilastokeskus, Markku Nieminen: Kesämökkibarometri 2009 (pdf) (sivu 25) 19.3.2009. Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 13.5.2009. suomi


Aiheesta muualla

Lähettänyt klo
Tunnisteet: , , , ,

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)