Sivut

lauantai 3. huhtikuuta 2010

PÄÄSIÄINEN-EASTER

Pääsiäinen



Mestari von Hohenfurth, Kristuksen ylösnousemus, noin 1350.
Pääsiäismunia. Muna on vanha hedelmällisyyden vertauskuva. Kristillisessä perinteessä muna on vertauskuva ylösnousemukselle.

Pääsiäinen on kristinuskon vuotuisjuhla, jota vietetään Jeesuksen ylösnousemuksen[1] Ylösnousemus on kristillisen uskon ydinkohtia, ja pääsiäinen kirkkovuoden vanhin ja tärkein juhla. Pääsiäistä edeltää hiljainen viikko, joka huipentuu pitkäperjantaihin, Jeesuksen ristiinnaulitsemisen päivään. Varsinainen pääsiäinen alkaa pääsiäissunnuntaista ja sitä seuraa toinen pääsiäispäivä. Nämä päivät ovat yleensä pyhäpäiviä Suomessa ja monessa muussa maassa. Hiljainen lauantai eli lankalauantai on kuitenkin periaatteessa arkipäivä, mutta Skandinaviassa sitä vietetään pääsiäisaattona. Norjassa myös kiirastorstai on pyhäpäivä. juhlana.

Juutalaisuudessa pääsiäistä vietetään Mooseksen aikaisen Egyptin orjuudesta vapautumisen eli vapaaksi pääsemisen muistoksi, mistä johtuu myös sana pääsiäinen. Juutalaisten juhlan nimi on pesah ja siihen liittyvä Happamattoman leivän juhla. Pesahin ajankohta ei ole sidoksissa kristilliseen pääsiäiseen, vaan se määräytyy juutalaisen kalenterin mukaan.

Pääsiäiseen liittyy useita keväisen luonnon heräävän elämän vertauskuvia. Näitä ovat muun muassa narsissit, rairuoho, keltaiset pääsiäistiput sekä kanit eli puput. Uutta elämää kuvaavat myös hiirenkorvalle puhkeavat koivunoksat ja pajunkissat. Muna on eri puolilla maailmaa tunnettu hedelmällisyyden ja kasvun vertauskuva.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti