Greater Helsinki (Finnish: Helsingin seutu, Suur-Helsinki, Swedish: Helsingforsregionen, Storhelsingfors) and the smaller Helsinki Metropolitan Area or (Finnish) Capital Region (Pääkaupunkiseutu, Huvudstadsregionen) refer to two regions of different size surrounding Helsinki, the capital of Finland. Greater Helsinki is sometimes incorrectly called (the) Helsinki Region due to an incorrect direct translation of the Finnish and Swedish terms Helsingin seutu and Helsingforsregionen. (Suur-Helsinki and Storhelsingfors are sometimes also used to refer to the metropolitan area.)
These regions are located in the south of Finland, on the coast of the Gulf of Finland, which is part of the Baltic Sea. The smaller region includes Helsinki, Vantaa, Espoo, and Kauniainen and has a population of about one million. The Helsinki region is the largest urbanised area in the country, and is by far the most important economic, cultural, as well as scientific region of Finland. Eight out of Finland's 20 universities and most of the headquarters of notable companies and governmental institutions are located in Greater Helsinki, as is Finland's main aviation hub, Helsinki Airport, which is located in Vantaa.
Contents |
In the strictest sense, the Finnish Capital Region consists of four municipalities with city status, Helsinki, Vantaa, Espoo and Kauniainen, whose total population is about one million (2007). This area is most often called the Helsinki Metropolitan Area or Capital region in English, Pääkaupunkiseutu in Finnish, and Huvudstadsregionen in Swedish, although the use of the terms is not especially consistent. Sometimes it is called the "YTV area", referring to YTV, or the Helsinki Metropolitan Area Council, which serves as a co-operation agency for the four central municipalities, mainly providing for regional public transport and waste management services. The vast majority of the inhabitants live in the urban areas of the cities, but within the boundaries of these cities there are also non-urban and suburban areas.
Commonly about eight more municipalities are considered to be part of Greater Helsinki, as they can be considered as commuter towns and exurbs of Helsinki. When Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Sipoo, Tuusula, and Vihti are included, the number of inhabitants rises to 1.2 million. All of the municipalities belong to the region of Uusimaa, with the exception of Sipoo, located on the coast east of Vantaa, which belongs to Eastern Uusimaa.
Statistics Finland define the commuter belt of Helsinki (Helsingin työssäkäyntialue, Helsingfors pendlingsområde) to include a total of 24 municipalities, with a land area of 7,359.80 km2 and a population of 1,431,108 as of 31 December 2007.[1][2] In addition to that, there are people from as far as Lahti and even Tampere commuting to Helsinki daily.
The table below lists population, area, and population density for the largest municipalities of the Greater Helsinki area. (Note that "Helsinki Metropolitan Area" and the other terms used are not firmly established and may vary in different contexts.)
| Municipality | Area | Population (2011-01-31) | Population density |
|---|---|---|---|
| Helsinki (Helsingfors) | 213.75 km² | 588,941 | 2,755.28/km² |
| Espoo (Esbo) | 312.26 km² | 248,355 | 795.35/km² |
| Vantaa (Vanda) | 238.37 km² | 200,410 | 840.75/km² |
| Kauniainen (Grankulla) | 5.88 km² | 8,649 | 1,470.92/km² |
| Helsinki Metropolitan Area | 770.26 km² | 1,046,355 | 1,358.44/km² |
| Hyvinkää (Hyvinge) | 322.62 km² | 45,518 | 141.09/km² |
| Järvenpää (Träskända) | 37.55 km² | 38,674 | 1,029.93/km² |
| Kerava (Kervo) | 30.62 km² | 34,333 | 1,121.26/km² |
| Kirkkonummi (Kyrkslätt) | 366.10 km² | 36,965 | 100.97/km² |
| Nurmijärvi | 361.84 km² | 40,061 | 110.71/km² |
| Sipoo (Sibbo) | 339.62 km² | 18,279 | 53.82/km² |
| Tuusula (Tusby) | 219.51 km² | 37,233 | 169.62/km² |
| Vihti (Vichtis) | 522.06 km² | 28,357 | 54.32/km² |
| Mäntsälä | 580.84 km² | 19,959 | 34.36/km² |
| Outer municipalities | 2,780.76 km² | 299,379 | 107.66/km² |
| Greater Helsinki, total | 3,551.02 km² | 1,345,734 | 378.97/km² |
Pääkaupunkiseutu on Suomessa sijaitseva noin miljoonan asukkaan kasvukeskus, jonne muuttaa 8 000−10 000 uutta asukasta vuosittain.lähde? Pääkaupunkiseutu koostuu neljästä kunnasta, jotka ovat Helsinki, Vantaa, Espoo ja Kauniainen. Joissakin yhteyksissä siihen lasketaan mukaan myös Kerava ja Kirkkonummi, kuten myös Vihti. Pääkaupunkiseutu sijaitsee Suomen eteläosassa Suomenlahden rannalla. Alueen väkiluku oli noin 1 043 000 30. syyskuuta 2010, eli lähes joka viides suomalainen asuu pääkaupunkiseudulla [1]. Lisäksi pääkaupunkiseudun väestön odotetaan väestöennusteen mukaan kasvavan seuraavina vuosikymmeninä muuta maata nopeammin [2].
Pääkaupunkiseudun synonyyminä käytetään joskus nimitystä Suur-Helsinki, mutta termi pääkaupunkiseutu koetaan neutraalimmaksi. Sitä paitsi Suur-Helsinki viittaa enemmän Helsingin seutuun, joka on pääkaupunkiseutua laajempi alue. Tässä on nähtävissä ero muihin Pohjoismaihin, esimerkiksi Ruotsissa käsitteellä Tukholma viitataan useiden kuntien yhdessä muodostamaan suurkaupunkialueeseen, joskus myös koko Tukholman lääniin.
Pääkaupunkiseutu on Suomen suurin kaupungistunut alue, ja se on talouden, kulttuurin ja tieteen osalta maan tärkein keskus. Kahdeksan Suomen kahdestakymmenestä yliopistosta ja useimmat suuryritysten pääkonttorit sijaitsevat pääkaupunkiseudulla, kuten myös Suomen päälentoasema, Helsinki-Vantaa.
Alueen yhteistyöelimet ovat joukkoliikennettä hoitava HSL sekä muun muassa jätehuoltoa ja vesihuoltoa hoitava HSY. On arvioitu, että pääkaupunkiseudun kasvu pysähtyy vuoden 2030 paikkeilla, jolloin alueella asuisi noin 1,2 miljoonaa asukasta.
Helsingin työssäkäyntialueella asuu 1 459 557 ihmistä (Tässä tapauksessa lasketaan kunnat, joiden työvoimasta vähintään 10 % työvoimasta käy töissä Helsingissä). Alueella asuu siis noin neljännes Suomen väestöstä, ja työpaikoista siellä sijaitsee noin 29 prosenttia.
Pääkaupunkiseutu on pinta-alaltaan 765 neliökilometriä, ja sen väestömäärä on noin miljoona. Seudun pinta-ala on vain 0,2 prosenttia koko maasta, mutta Suomen väestöstä seudulla asuu noin viidennes. Pääkaupunkiseutu on myös voimakas työpaikka-alue. Alueella sijaitsee noin 590 000 työpaikkaa. Seudulla on tiiviistä maankäytöstä huolimatta myös laajoja virkistys- ja luonnonalueita. Asutus on kuitenkin keskimäärin väljää jopa Pohjoismaiden mittakaavassa, mutta tiivistä Suomen oloissa. Toisaalta Pohjoismaiseen taajamamääritelmään perustuvan Helsingin taajama-alueen väkiluku vuonna 2000 oli 1 073 669 asukasta ja pinta-ala 640 km². Tämä tarkoittaa yhtenäistä kaupunkimaisesti asutettua aluetta, joka on vähintään 200 asukkaan keskittymä jossa rakennusten väli ei ylitä 200 metriä. Helsingin taajama-alue ulottuu yhtenäisenä yhdeksän kunnan alueelle ja sen väestötiheys on keskimäärin 1 749 asukasta neliökilometriä kohden. Taajaman muoto Helsingin ulkopuolella on kuitenkin varsin rikkonainen, esimerkiksi pääradan varressa se ulottuu kapeahkona nauhana aina Järvenpäähän asti.
Pääkaupunkiseudun palveluja on hajautettu aluekeskuksiin. Näitä aluekeskuksia on yhteensä yhdeksän: Helsingissä Itäkeskus ja Malmi, Vantaalla Tikkurila ja Myyrmäki, sekä Espoossa Tapiola, Leppävaara, Espoon keskus, Matinkylä ja Espoonlahti.
Pääkaupunkiseudun kunnat
| Kunta | Asukasluku | Pinta-ala (maata) |
|---|---|---|
| Helsinki | 588 343 | 214 km² |
| Espoo | 247 702 | 312 km² |
| Vantaa | 200 029 | 238 km² |
| Kauniainen | 8 636 | 6 km² |
| Pääkaupunkiseutu yhteensä | 1 044 710 | 780 km² |
Sisällysluettelo |
Pääkaupunkiseudulla on useita vyöhykkeitä:
Suurempaan Helsingin seutuun kuuluvat neljän pääkaupunkiseudun kaupungin lisäksi kehyskunnat, eli Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Sipoo, Tuusula ja Vihti. Syynä tähän on se, että ne ovat lähellä pääkaupunkiseutua, ja työssäkäynti sekä asiointi kuntarajojen yli on aktiivista. Näistä Keravalla ja Kirkkonummella on myös yhteistyösopimus pääkaupunkiseudun neljän kaupungin muodostaman YTV:n kanssa.
Helsingin seudulla on nykyään asukkaita 1 321 466. Vuoden 2030 ennuste on 1 525 000 asukasta. Vuonna 1975 asukkaita oli 904 670. Kehyskuntien osuus seudun asukkaista on noin 23 prosenttia. Vuosittainen asukasluvun kasvu on 1,3 prosenttia.
Helsingin seudun kasvu säteilee myös laajemmin kolmeen maakuntaan, jotka ovat Uusimaa, Kanta-Häme ja Päijät-Häme. Tällä alueella asuu kolmannes Suomen väestöstä.
Helsingin seudun kunnat
| Kunta | Asukasluku | Pinta-ala (maata) |
|---|---|---|
| Helsinki | 587 787 | 214 km² |
| Espoo | 246 905 | 312 km² |
| Vantaa | 199 678 | 238 km² |
| Hyvinkää | 45 510 | 323 km² |
| Nurmijärvi | 39 846 | 362 km² |
| Järvenpää | 38 633 | 38 km² |
| Tuusula | 37 076 | 220 km² |
| Kirkkonummi | 36 844 | 366 km² |
| Kerava | 34 133 | 31 km² |
| Vihti | 28 216 | 522 km² |
| Sipoo | 18 215 | 340 km² |
| Kauniainen | 8 623 | 6 km² |
| Helsingin seutu yhteensä | 1 321 466 | 2 982 km² |
Helsingin seutukunnan kunnat
| Kunta | Asukasluku | Pinta-ala (maata) |
|---|---|---|
| Helsinki | 588 695 | 214 km² |
| Espoo | 247 971 | 312 km² |
| Vantaa | 200 093 | 238 km² |
| Hyvinkää | 45 497 | 323 km² |
| Nurmijärvi | 39 943 | 362 km² |
| Lohja | 39 751 | 349 km² |
| Järvenpää | 38 697 | 38 km² |
| Tuusula | 37 221 | 220 km² |
| Kirkkonummi | 36 925 | 366 km² |
| Kerava | 34 274 | 31 km² |
| Vihti | 28 306 | 522 km² |
| Mäntsälä | 19 983 | 581 km² |
| Sipoo | 18 255 | 340 km² |
| Karkkila | 9 216 | 242 km² |
| Kauniainen | 8 623 | 6 km² |
| Nummi-Pusula | 6 139 | 468 km² |
| Siuntio | 6 089 | 245 km² |
| Pornainen | 5 110 | 147 km² |
| Karjalohja | 1 495 | 121 km² |
| Helsingin seutukunta yhteensä | 1 412 283 | 5 135 km² |
| Porvoo | 48 778 | 655 km² |
| Laaja Helsingin seutu | 1 461 061 | 5 790 km² |
Kaupunkiseutua palvelevat 8 suurta säteittäistä tieliikenneväylää (Länsiväylä, Turunväylä, Vihdintie, Hämeenlinnanväylä, Tuusulanväylä, Lahdenväylä, Porvoonväylä ja Itäväylä) sekä 3 kehätietä (Kehä I, Kehä II ja Kehä III), joista tosin Kehä II on nykyisellään vain poikittaisväylä. Näiden suurten liikenneväylien liikennemäärät ovat usein noin 50 000–100 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vilkkain tie on Kehä I Länsi-Pakilassa (113 000 ajoneuvoa vuorokaudessa).
Myös varsin laaja raideliikenneverkosto palvelee pääkaupunkiseutua. Säteittäisiä lähijunaratoja menee Karjaalle, Vantaankoskelle, Riihimäelle sekä Lahteen. Lisäksi Helsingissä joukkoliikennettä palvelee 17 aseman metroverkko, jota on tulevaisuudessa tarkoitus laajentaa sekä itään että länteen, ja myöhemmin myös pohjoiseen ja etelään. Helsingissä on myös raitiotieverkko, jolla pysäkkitiheys on suuri. Bussiliikenne on myös kattavaa.
Vuoden 2010 alusta lukien koko seudun liikenteen suunnittelusta vastaa Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL.
Pääkaupunkiseudun väkiluku oli 30. syyskuuta 2010 noin 1 043 000. Alueen väkiluvun kehittyminen vuodesta 1940:
Pääkaupunkiseudun väkiluvun kehitys viime vuosikymmeninä
| Vuosi | Asukasluku | Väkiluvun muutos |
|---|---|---|
| 1940 | 307 000 | - |
| 1950 | 408 000 | + 101 000 |
| 1960 | 543 000 | + 135 000 |
| 1970 | 693 000 | + 150 000 |
| 1980 | 755 000 | + 60 000 |
| 1990 | 822 000 | + 67 000 |
| 2000 | 949 000 | + 127 000 |
| 2010 | 1 036 000 | + 87 000 |
Tulevaisuudessa Helsingin seutua on tarkoitus laajentaa rautatieväylien avulla. Tällä halutaan vähentää tieliikenteen ympäristöhaittoja, lievittää ruuhkia ja estää kaupunkirakenteen hajoaminen. Olemassa olevia väyliä ovat lähiliikenneradat Riihimäelle ja Karjaalle sekä Lahden oikorata.
Vuonna 2014 valmistuva Kehärata yhdistää Vantaankosken radan päärataan. Kehärata on suunniteltu kulkemaan Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta. Tämän lisäksi Helsinki suunnittelee metron jatkamista Espooseen ja Sipooseen. Vantaalla on myös suunniteltu asuinalueita kehäradan varteen.
Pidemmän tähtäimen suunnitelmia ovat Elsa-rata Nummelaan ja Lohjalle sekä rata Klaukkalaan. Pitkällä aikavälillä tutkitaan raideliikenteen mahdollisuuksia Porvoon suuntaan. Suunnitelmana on lähiliikenneradan rakentaminen Porvooseen joko Keravalta tai Helsingin Tapanilasta.
Työssäkäynti pääkaupunkiseudulla on mittavaa pääradan varren kunnista (Kerava, Järvenpää, Hyvinkää, Riihimäki) pääkaupunkiseudun lähiliikenteen junien nopeuden ja tiheän tarjonnan ansiosta.
Kunnat, joiden työvoimasta yli 35 prosenttia käy töissä pääkaupunkiseudulla, ovat Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Pornainen, Mäntsälä, Sipoo, Siuntio, Tuusula ja Vihti.
Kunnat, joiden työvoimasta 10–35 prosenttia käy töissä pääkaupunkiseudulla, ovat Askola, Hausjärvi, Hyvinkää, Inkoo, Karjaa, Karjalohja, Karkkila, Lohja, Loppi, Nummi-Pusula, Pernaja, Porvoo, Pukkila ja Riihimäki.
 | |||
| Full name | Kotkan Työväen Palloilijat | ||
|---|---|---|---|
| Nickname(s) | KTP | ||
| Founded | 22 September 1927 | ||
| Ground | Arto Tolsa Areena, Kotka, Finland | ||
| Chairman |  Juha Ranta | ||
| Manager | Tommi Keveri | ||
| Coach | Jukka Piispa Arttur Laine | ||
| League | Kolmonen | ||
| 2009 | Kakkonen, 12th | ||
| Website | Club home page | ||
| |||
Kotkan Työväen Palloilijat (abbreviated as KTP) is a sports club located in Kotka, Finland. It has football and basketball sections. The club was founded in 1927 and its colours are green and white. Immediately after its formation the club joined the Finnish Workers' Sports Federation, to which it still belongs.
Contents |
KTP has long football traditions centred on its golden age in the early 1950s when the club won two Finnish championships in 1951 and 1952. They also won the Finnish Cup four times, the most recent occasion being in 1980. The club, playing in the renamed Arto Tolsa Areena, were participating in the Veikkausliiga as recently as 2000, but were relegated to Ykkönen and finally went into bankruptcy. The club re-formed and played in the lower divisions before gaining promotion to the Kakkonen in 2007. They spent two seasons in the Kakkonen but were relegated in 2009. In 2010 the club are playing in the Kolmonen, which is the fourth highest level of Finnish football. FC KooTeePee, which was originally a reserve team for KTP but became an independent club in 2000, is now playing in the Ykkönen.
The all time Championship appearances and leading goal scorer of KTP is Arto Tolsa with 126 goals in 201 matches.
| Honour | Number | Years | |||
|---|---|---|---|---|---|
| Veikkausliiga | |||||
| Champions | 2 | 1951, 1952 | |||
| Third Place | 2 | 1947, 1964 | |||
| Ykkönen | |||||
| Runners-up | 4 | 1978, 1995, 1996, 1998 | |||
| Kakkonen | |||||
| Champions | 2 | 1977, 1993 | |||
| Runners-up | 1 | 1975 | |||
| Third Place | 3 | 1974, 1976, 1991 | |||
| Kolmonen | |||||
| Champions | 3 | 2005, 2007, 2010 | |||
| Third Place | 3 | 2002, 2004, 2006 | |||
| Finnish Cup | |||||
| Champions | 4 | 1958, 1964, 1967, 1980 | |||
| Runners-up | 3 | 1965, 1966, 2000 | |||
| Finnish League Cup | |||||
| Runners-up | 1 | 1999 | |||
KTP have played in Europe on one occasion in the Cup Winners' Cup in the 1981-82 season, having won the Finnish Cup in 1980.
| Season | Competition | Round | Country | Club | Score | Agg. |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1981–82 | UEFA Cup Winners' Cup | First round |  | SC Bastia | 0–0, v 0–5 | 0-5 |
Top Level (25 seasons): 1948-58, 1963–69, 1979–83, 1999-2000
Second Level (15 seasons): 1943/44, 1959–62, 1970–72, 1978, 1984, 1994-98
Third Level (16 seasons): 1973-77, 1985–93, 2008-09
Fourth Level (7 seasons): 2002-07, 2010-
Fifth Level (1 season): 2001
|
| Season | Average | In all | Division |
|---|---|---|---|
| 1994 | 497 | 6 455 | First Division |
| 1995 | 795 | 10 330 | First Division |
| 1996 | 943 | 13 205 | First Division |
| 1997 | 1 065 | 14 912 | First Division |
| 1998 | 1 325 | 18 552 | First Division |
| 1999 | 3 104 | 43 469 | Premier League |
| 2000 | 1 524 | 24 387 | Premier League |
| 2008 | 461 | 5 992 | Second Division |
| 2009 | 414 | 4 143 | Second Division |
|
|
|
|
|
KTP are competing in the Kolmonen administered by the Kaakkois-Suomi SPL. This is the fourth highest tier in the Finnish football system.
While the club will not be running a men's second team in 2010, there is a ladies team and a progressive junior section with boys and girls teams.
Note: Flags indicate national team as has been defined under FIFA eligibility rules. Players may hold more than one non-FIFA nationality.
|
|
KTP also has long-standing basketball traditions. They have won the Finnish championships six times and the Finnish Cup nine times. Nowadays the club mostly concentrates on junior basketball and an independent osakeyhtiö KTP-Basket is playing at the highest level in the Finnish Basketball League.
